Pohjalainen / Kulttuuri 13.7.2013
 
 
Kaksi Vuosikymmentä Nostradamusta
 
Petri Hautamäelle Nostradamus on muutakin kuin ennustaja
 
 
toimittaja: Jarkko Kangas
 
kooste sanomalehti Pohjalaisen paperiversiossa 13.7.2013 julkaistusta artikkelista
 
 
 
   
 

 
 
Jarkko Kangas
VAASA
 
 
Kirjoitan verkkoselaimen osoitekenttään nostradamus.fi, ja siinä hän on: vienosti hymyilevä parrakas mies kiisteltyjen ja aina yhtä kiinnostavien ennustusten takaa. Kuvan alla alkaa teksti: ”Tervetuloa ensimmäiselle suomalaiselle Nostradamusta käsittelevälle tutkimus- ja tietosivustolle”. Aivan sivun alalaidassa lukee kirjoittajan nimi Petri Hautamäki ja vuosiluvut 1993-2013. Kyllä, vaasalainen Hautamäki on tutkinut Michel de Nostredamea (1503-1566) jo 20 vuotta. Nostradamus kiinnostaa häntä paitsi ennustajana, ennen kaikkea myöhäiskeskiajan kirjallisena ja historiallisena hahmona.
 
- Ennustuksissa kiinnostuin eniten niiden kielellisestä maailmankuvasta. Uskallan väittää, että jos ne eivät olisi ennustuksia vaan tavallista runoutta, hänen arvostuksensa kirjailijana olisi aivan toista luokkaa kömpelöistä riimityksistä huolimatta.
 

Maailmalla Nostradamuksesta kiivaillaan aivan muista syistä. Mystisistä säkeistä on vuosisatojen ajan etsitty merkkejä kunkin ajan suurista tapahtumista.

- Kun sattuu jokin suuri ihmiskuntaa kohtaava katastrofi, kysytään, että mitäs Nostradamus tästä sanoi, Hautamäki hymähtää.

Esimerkiksi New Yorkin terrori-iskut on löydetty näiltä riveiltä: ”Viidessä ja neljässäkymmenessä asteessa taivas palaa, tuli lähestyy uutta suurta kaupunkia, yhtäkkiä valtava liekki leimahtaa, kun normannit halutaan panna koetukselle.” Vielä tunnetumpi esimerkki on tässä: ”Nälästä villit pedot uivat jokien yli, suuri osa kentästä on Histeriä vastaan: korkea-arvoista miestä laahataan häkissä, kun Saksan lapsi ei huomaa mitään”1. Kun Hister korvataan sanalla Hitler ja häkissä laahattava mies Mussolinilla, kuva on valmis.
Ennustusten monitulkintaisuus jättää tilaa villeille teorioille. Edes vuosilukuja ei mainita kuin viidessä nelisäkeistössä. Monitulkintaisuus on taannut tekstien säilyvyyden ajan hampaissa. Nostradamuksella oli kuitenkin suosiota parempi syy runomuotoon: hengissä pysyminen. Harva maallinen tai hengellinen hallitsija halusi kuulla tarkkoja ennusteita verenperintönä saadun valtansa menettämisestä. Nostradamus eli ennustajana veitsen terällä. Tarkkaa tietoa siitä, miten Nostradamus käytännössä ennusti, ei ole. Hän itse kirjoittaa saaneensa visiot ”pronssisen kolmijalan avulla”. Se tiedetään, että näyt tulivat öisin.

- Voi olla, että siinä on haettu jonkinlaista unen ja valveen rajapintaa, Hautamäki miettii.

Vakavana tutkijana hän ei halua ottaa kantaa ennustusten uskottavuuteen. Sen hän kuitenkin myöntää, että Nostradamuksen esipuhekirjeistä ja [henkilökohtaisista] kirjeistä löytyy yllättäviä osumia. Kirjeessään Ranskan kuningas Henrikille [Henrik II 1547-1559] Nostradamus ennustaa ajanlaskutavan muuttuvan vuonna 1792. Tuona vuonna Ranskassa otettiin käyttöön niin sanottu vallankumous kalenteri. Nostradamus myös mainitsee sanat Amerikka ja Iso-Britannia reilusti ennen niiden yleistymistä.

- Se oli hyvän futurologin merkki, Hautamäki virnistää.
 
 
 
Mystinen ennustaja tunsi myös hilloreseptit
 
Jarkko Kangas
VAASA
 
 

Petri Hautamäelle kiehtovat ennustukset ovat yksi puoli Nostradamuksesta. Hautamäen erittäin kattavien verkkosivujen [tarkoituksena] on nostaa esiin mies ennustusten takaa ja korjata vuosien saatossa syntyneitä väärin ymmärryksiä. Julkaisua vaille valmiina on myös Nostradamusta käsittelevä kirja. Omat käsityksensä Hautamäki perustaa alkuperäislähteisiin, joita hän on osin itse kääntänyt Nostradamuksen käyttämästä alkukielestä suomeksi. Kielestä ja sen sisältämästä maailmankuvasta innostuneelle Hautamäelle Nostradamus on kiehtova tutkimuskohde.

- Tekstiä värittää se, että se ei tuoreimmillaankaan sijoitu siihen vuosisataan (1500-lukuun). Se on ilmaisultaan paljon vanhempaa.

Hautamäki käyttää Nostradamuksen kielestä nimitystä arkaainen. Omissa tutkimuksissaan Hautamäki on löytänyt satoja huomiotta jääneitä lainauksia roomalaisrunoilija Vergiliukselta ja Ovidiukselta.

- Mutta se ei siihen aikaan ollut plagiointia vaan ennemminkin kunnianosoitus, Hautamäki huomauttaa.

Hautamäki heittää rohkean väitteen: Nostradamus oli kevyesti 1500-luvun menestynein [ranskalais-]kirjailija painosmäärissä mitattuna.

Seuraa toinen väite: Nostradamuksen menestys ei hänen elinaikanaan perustunut [pitkän aikavälin] ennustuksiin.

- Nostradamuksen säilöttyjen hillojen reseptikirja ["Traite des Fardements & Confitures"] oli todellinen myyntimenestys, eivät suinkaan [Les Prophetiesin] ennustukset, Hautamäki paljastaa.

Itse asiassa ennustukset eivät herättäneet suurta innostusta niiden ilmestymisen aikaan 1555-1558.      

- Pitkän aikavälin ennustukset eivät kiinnostaneet aikalaisia. [Almanakkojen ulkoa] Heitä tuskin kiinnosti, mitä 300 vuoden päästä tapahtuu.

Nostradamus oli paljon muutakin kuin ennustaja. Hautamäki jakaa hänen elämänsä kolmeen osaan: Nostradamus oli tutkiva kirjailija, humanisti ja ennustaja. Tutkivana kirjailijana Nostradamusta [kiinnosti] varsinkin lääketiede, farmasia ja astrologia. 1500-luvun puolivälissä hän alkoi laatia taivaankappaleiden liikkeisiin perustuvia almanakkoja.

Koulutukseltaan Nostradamus oli lääkäri. Petri Hautamäen mukaan on epäselvää, valmistuivatko Nostradamuksen opinnot ikinä.

- Turvallista on sanoa, että hän oli itseoppinut lääkäri ja apteekkari.

Nostradamuksen vaiheista on hyvin vähän tietoa. Hänen oikea sukunimi oli Gassonet, mutta todellinen etunimi on hämärän peitossa2. Michel de Nostredamessa riittää Petri Hautamäelle vielä tutkittavaa.


 
viitteet:
 
1. Nostradamuksen nelisäkeistöjen suomennokset teoksesta Aalto ja
    Minkkinen (toim.) "Nostradamuksen ennustukset kommentaareineen".
2. Nostradamuksen isän puoleisen juutalaisen suvun nimi oli Gassonet. Nostradamus kastettiin heti lapsena
    kristillisen kirkon jäseneksi tunnetulla nimellään Michel de Nostredame.
 
 
teksti: Jarkko Kangas
kuva: Arttu Laitala
© 2013 Pohjalainen / I-Mediat Oy
 
 
artikkeli on luettavissa kokonaisuudessaan 13.7.2013 ilmestyneen
sanomalehti Pohjalaisen printtilehden Kulttuurisivuilla.
 
 
nostradamus.fi 2013
viite: http://nostradamus.fi/Kaksi-vuosikymment%C3%A4-Nostradamusta.php
 
 
 
 
 
tekstisisältö ja käännökset © 1993-2013 Petri Hautamäki.
Kaikki oikeudet sivuston ja sisällön osittaiseenkin kopioimiseen
missä tahansa muodossa pidätetään. All rights reserved. 
© 2010-2013 nostradamus.fi