päivitetty 18.8.2012
 
 
Biografia
osa II
 
1547-1566
♦ Tutkiva kirjailija ja astronomi 1545-1555
♦ Ennustaja Nostradamus 1555-1558
♦Nostradamus Ranskan hovissa
♦ Astrofiili Nostradamus  
♦ Nostradamuksen viimeiset vuodet 1560-1566
♦ Kuninkaan henkilääkäri ja neuvonantaja 

 
 
 
Tutkiva kirjailija ja astronomi Nostradamus 1547- 
 
Salon-de-Crau'hun pysyvästi jääneenä Nostradamus alkoi hyödyntää opinto- ja maanvaellusvuosina kartutettua tietoutta julkaisten seuraavina vuosina sangen huomattavan määrän ammatillista ja okkulttista kirjallisuutta. Arviolta jo vuonna 1543-45 hän oli käsikirjoittanut (mahdollisesti Marseilles'ssa) ensimmäisenä kirjallisena työnään Navarran prinsessa Margaretille (1492-1549) omistetun emblemaattisten symbolien (kuten hieroglyfien) selitysteoksen lyhennetyllä otsikolla "Orus Apollo",[6] joka bibliografiselta arvolta vähäisempänä on tuonut paikoin huomattavaa lisävaloa magnum opuksekseen kohonneen ennustusten kokoelman Prophetiesin nelisäkeistöissä kirjallisesti laadittujen kuvasymbolien merkityksestä. Nk. Horapollo-kirjallisuutta edustava (sanoista "Horus Apollo" 300-luvulla jKr. eläneen egyptiläispappi Horapollo Niliacuksen mukaan) 182 epigrammia sisältävä 84-sivuinen julkaisemattomaksi jäänyt tutkielmallinen teos on suurella todennäköisyydellä Nostradamuksen kynästä lähtöisenä varhaisin tältä säilynyt käsikirjoitus. Lisättäköön sivumennen "Orus Apollon" laaditun lähes 300 vuotta ennen modernin egyptologian edelläkävijänä tunnetun Jean-François Champollionin (1790-1832) ratkaistua muinaisten egyptiläisten kirjoitusmerkkien arvoituksen Rosettan kiven avulla.
   
 
Toinen avioliitto 1547
 
Salon de Crau'hun asettuminen merkitsi uusien ammatillisten haasteiden ohella myös uutta alkua Nostradamuksen elämässä, sillä pian kaupunkiin kotiuduttuaan hän solmi toisen avioliittonsa rikkaaksi ja pidetyksi kuvatun Anna (Anne) Ponsarde "Gemelle" (=Kaksonen)-nimisen lesken kanssa. Salonin kaupunginarkistossa säilynyt avioliittosopimus on vahvistettu 11.11.1547 paikallisen notaarin M. Étienne Hozierin läsnäollessa. Nostradamus ja Anne Ponsarde muuttivat asumaan Ferreiroux’n kaupunginosassa entisellä Place de la Poissonnerie’lla sijaitsevan Rue du Moulin-d’Isnardin varrella yhä kohoavaan taloon. Oletettavasti tässä talossa perheeseen syntyi kuusi lasta: Madeleine (n. 1551), César (n. 1553), Charles (1556), André (1557), Anne (n. 1558-59) ja Diane (n. 1561). Lasten lukumäärä on vaihdellut eri aikoina ilmestyneissä elämäkerroissa kolmesta kuuteen ja kahdeksaan, kolmen tyttären ja pojan vahvistuttua oikeaksi. 
 
 
 
 
lähteet: Edgar Leroy ja Éugene Lhoz
kartta ja täydennykset © 2011 nostradamus.fi
 
 
 
 
 
Nostradamus Italiassa 1548-1549
 
Pian avioliiton solmimisesta Nostradamus satuloi jälleen muulinsa suunnaten matkan tällä kertaa ulkomaille Italiaan, jonka aikana hän vieraili ainakin Milanossa, Savonassa, Venetsiassa ja Napolissa sekä mahdollisesti Sisiliassa ja joiden ympäristö ja maisemat näyttävät heijastuvan kirjallisesti kuvatuin maantieteellisin allegorioin myös vuonna 1555 ilmestyneen ennustusten kokoelma Prophetiesin nelisäkeistöissä (esim. ’maailman puutarha’ (Jardin du monde), ’uusi Kaupunki’ (La Cite neufve, cité neufue) ja 'Pyhän Markuksen aallot' (l'vnde de faint Marc)).
Muutamat elämäkerturit ovat esittäneet Nostradamuksen matkustaneen Italiaan jo 1540-luvun alkupuolella pian Agenista lähdön jälkeen. Jos ajatus tähän asti lähes koko elämänsä maanvaelluksessa viettäneen Nostradamuksen lähtemisestä jälleen tien päälle heti avioliiton solmittuaan ja todennäköisimmin ilman vastavihittyä vaimoaan saattaa tuntua jossain määrin erikoiselta, tältä säilyneet muistelmalliset matkakertomukset vahvistavat hänen vierailleen Saapasmaassa Salon-de-Crau'hun asettumista seuranneina vuosina 1548-1549 sekä muiden ajalta tunnettujen merkintöjen valossa uudelleen vuonna 1556.
 
 
 
Almanakat ja proknostikaatiot 1549-
 
Italiasta palattuaan Nostradamuksen kirjallinen luovuus puhkesi täyteen kukkaansa, jolloin hän alkoi laatia vuodesta 1549/50 eteenpäin almanakka-kirjasia otsikolla Almanach ja Pro(g)nostication sisältämällä 1470-luvun puolivälillä vakiintuneen käytännön mukaisesti päivittäisen meteorologisen astronomian, kuten kuun- ja auringonpimennysten ajankohtien lisäksi kalenterivuotta koskevia yhtäjaksoisia astrologisia proknostikaatioita. Nostradamuksen (toisinaan läpeensä mystifioidut) vuosikalenterit koostuivat ajan tavan mukaisesti varsinaisesta almanakka-osiosta sisältämällä astronomista kalenteritietoa taivaankappaleiden konjunktioista, pimennyksistä ja muista vuoden aikana ilmenevistä meteorologisista ilmiöistä. Perusperiaatteiltaan nykykalenteria vastaava kalenteriosio huomioi viikonpäivien ohella kirkollisten, kuten pääsiäisen sekä pyhimyksille omistettujen juhlapäivien vaihtuvuuden vuosittaisessa kalenterikierrossa. Almanakan päättävä kolmas osio oli omistettu kalenterivuotta koskeville ennusteille, joka Nostradamuksen tapauksessa sisälsi otsikoinnista riippuen koko vuotta kartoittavan yhtäjaksoisen astronomis-astrologisen selonteon (proknostikaatio) ja/tai vuoden jokaiselle kuukaudelle laadittuja mietelauseenomaisia nelisäkeistöjä eli presageja. Kaikki Nostradamuksen almanakat eivät siis sisältäneet runomuotoisia presage-säkeistöjä ja vastoin vieläkin yleisempää käsitystä tämän varsinaiset pitkän aikavälin ennustukset eivät ilmestyneet vuosittaisissa almanakoissa.
Ensimmäinen Nostradamuksen almanakka ilmestyi otsikolla "Prognostication pour l'an 1550" sisältäen koko vuotta koskevan yhtäjaksoisen kirjallisen selonteon eli proknostikaation. Loppuvuodesta 1549 mahdollisesti Lyonissa kustannetusta almanakasta ei tiedetä säilyneen yhtään alkuperäispainosta, josta tunnetaan merkintöjä mm. Antoine du Verdierin vuonna 1584 ilmestyneessä vuosisadan ranskalaiskirjallisuuden luettelossa ”Bibliothéque d’Antoine de Verdier...” sekä otteita Nostradamuksen yksityissihteerinä toimineen Jean-Aimé de Chavignyn siteeraamana.[7]
Tämän hetkiseen tietämykseen pohjautumalla Nostradamuksen vuosille 1550-1554 laadituista almanakoista ei ole säilynyt alkuperäispainoksia, kunnes toivon mukaan yksi ja toinenkin tullaan tulevaisuudessa paikantamaan kirjakeräilijöiden yksityiskokoelmista ja kansalliskirjastojen kätköistä. Eräs keskeisin syy myös Nostradamukselta säilyneiden vuosikalentereiden vähäiselle määrälle on niiden kertakäyttökirjallinen luonne, jotka korvattiin vuoden vaihduttua virkansa tehneinä uudella edellisen joudettua hyödyttömänä roskakoriin.
 
 
 
 
          
 
Yksityiskohtia Nostradamuksen almanakasta vuodelle 1560.

 
 
Vuodelle 1555 laadittu "Prognostication nouvelle et prédiction portenteuse pour l'an M.D.LV"[8] on tiettävästi ensimmäinen kuukausittaisia presage-säkeistöjä sisältänyt Nostradamuksen almanakka ja sen saama suosiollinen aikalaisvastaanotto ilmeinen osasyy myös pitkän aikavälin tulevaisuuden ennustuksia sisältävän Prophetiesin synnylle, jonka ensimmäiset 353 nelisäkeistöä ilmestyivät painettuina vielä saman vuoden keväällä. Vuoden 1555 almanakan tiettävästi ainoa säilynyt alkuperäispainos kuului pitkään edesmenneen Daniel Ruzon maailman laajimpana pidetyn Nostradamuksen kirjallisen tuotannon yksityiskokoelmaan, joka julkistettiin ensi kerran Cahiers Astrologiques-lehden erikoisnumerossa 3-4/1962. Huhtikuussa 2007 New Yorkissa järjestetyssä Swann Auction Galleriesin huutokaupassa myytyyn Ruzon kokoelmaan luetteloidun "Prognostication nouuelle, & prediction portenteufe, pour l'an D.D.LV:n" ultra-harvinainen ensi painos löysi uuden omistajan 13,200 US-dollarilla.
 
 
 
 
 
 
1550-luvulle laadituista Nostradamuksen almanakoista lisättäköön Navarran kuningas Antoinelle 21.3.1556 omistettu kuukausittaisia presage-säkeistöjä sisältämätön “LA GRAND PRONOSTICATION NOVVELLE AVEC PORTENTEVfe prediction, pour l’An M.D.LVII” sekä Ranskan kuningatar Katariina de Medicille osoitetulla omistuskirjeellä varustettu "Almanach pour l'an 1557", josta ilmestyi mahdollisesti vielä samana vuonna Milanossa kustannettu italiankielinen käännös.[9] Nostradamus laati almanakkoja 17 vuoden ajan aina kuolemaansa seuranneelle vuodelle 1567 asti, joiden autenttisia painoksia on säilynyt Euroopan kirjastojen ja yksityisten keräilijöiden kokoelmissa. Nostradamus.fi sivustolla voi tutustua mm. harvinaiseen vuoden 1557 almanakkaan digitoituna versiona.
 
 
Kosmetologiaa ja kulinaarisia reseptejä 1552-1555
 
Vuonna 1552 Nostradamus käsikirjoitti ensimmäisenä ammatillisena teoksenaan aikalaisten keskuudessa suosiota saavuttaneen ”mainioita ja tarkoin laadittuja reseptejä” sisältävän yleishyödyllisen tutkielman erilaisten iho- ja kauneusvoiteiden sekä makeisten ja hillojen valmistamiseksi, jonka kaksi ensimmäistä painettua laitosta[10] ilmestyivät mahdollisesti samana vuonna otsikoilla ”Vray et parfait embellissement de la face, par Michel Nostradamus” ja ”Singuliére receptes pour entretenir la santé du corps”. Tutkielman tunnetuin kahteen osaan jaettu yli 240-sivuinen laitos julkaistiin vuonna 1555 ajan tavan mukaisella ylipitkällä otsakkeella ”Excellent & moult utile Opuscule á tou(t)s nécessaire, qui desirent avoir cognoissance de plusiers exquises Receptes, divise en deux parties…”,[11] johon tämän esityksen edetessä on viitattu lyhennetyllä nimellä ”Traite des Fardements et Confitures”. Kosmetologian sekä kulinaaristen ja luontaishoidollisten reseptien lisäksi tutkielma sisältää ainoana tunnettuna ensi käden tietona Nostradamuksen muistelmallisia matkakertomuksia vuosilta 1521-1552. New Yorkissa vuonna 2007 järjestetyssä Swann Auction Galleriesien huutokaupassa myytiin huikeat 114 nimikettä edesmenneen bibliofiilin Daniel Ruzon yksityiskokoelmasta, joista Nostradamuksen vuoden 1555 almanakan ohella harvinaisimpiin nimikkeisiin lukeutunut Antoine Volantin kustantama ”Excellent & moult utile Opuscule á touts nécessairen" vuoden 1555 Lyon-laitos saavutti huikean 19,200 US-dollarin ennätyshinnan. Teos on esillä Nostradamus-Museon kokoelmassa Salon-de-Provencessa.[12]

  
 

 
Nostradamuksen vuosikalentereiden erittäin suosiolliseksi tiedetty aikalaisvastaanotto lienee päällimmäisiä syitä, miksi hänet muistetaan nykyään paremmin tai toisinaan jopa ensisijaisesti almanakka-ennusteita laatineena astrologina kuin kääntäjänä, humanistina ja tutkivana kirjailijana kunnostautuneena apteekkari-lääkärinä. Ammatillisten meriittien ulkoa vaikutelmaa on kenties enimmässä määrin vahvistanut virheellinen nykykäsitys Nostradamuksen vuosina 1555-1558 loppuunsaatetun ennustustyön ilmestymisestä tämän vuosittaisissa almanakoissa (josta vain yhtenä kotimaisena esimerkkinä kts. Gummeruksen julkaisema Mario Readingin laatimaa Nostradamuksen ennustusten tulkintaa koskeva kirjaesittely).[13] Nostradamuksen almanakoissa vuosina 1550-1567 ilmestyneiden proknostikaatioiden ja presage-säkeistöjen koskiessa nimenomaisesti ilmestymisvuosiensa kuukausia, erillisenä teoskokoelmana vuosina 1555-1558 julkaistut lähes 1000 nelirivistä ennustusrunoa eli quatrain-säkeistöä kartoittavat ihmiskunnan tulevaisuutta yhtäjaksoisesti kirjoitusajasta 1555 aina vuoteen 3797 (pour d'icy à l'annee 3797), josta esim. kuuluisassa ennustusrunossa X.72 mainittu vuosiluku 1999 hyvin muistuttaa. Tulevaisuutta vuosisadoiksi eteenpäin kartoittavien quatrain-säkeistöjen visioimisessa käytetyn astrologiaan piiriin kuulumattoman ulkonaisen metodinsa (kts. alempana) johdosta Nostradamusta ei voidakaan pitää astrologisena ennustajana vaan kirjallisesti esitettyjen ilmestyksien saajana. Populaarikulttuurin muokkaaman henkilökuvansa ja ennustusten nykytunnettavuuden vaikutelmissa saattaa olla yllättävää em. yleishyödyllisen kosmetologian ja kulinaaristen reseptien tutkielman nousseen aikalaisten keskuudessa yhdeksi Nostradamuksen suosituimmaksi julkaisuksi saaden tämän elinaikana enemmän uusintapainoksia kuin mikään muu kirjallinen teoksensa.
 
 
 
 
 
 
Ennustaja Nostradamus 1555-1558 
 
Perhe-elämän myötä kiertävän lääkärin työstä loppuelämän mittaiselle sapattivapaalle jääneen Nostradamuksen tiedetään harjoittaneen lääkärin tointa satunnaisesti 1560-luvulle asti, joskin muutamaa tapauskohtaista merkintää lukuunottamatta tämän lääkärin työtä enää vähäisessä määrin koskevat vaiheet näyttävät ajoittuvan edellisen vuosikymmenen loppupuoliskolle, jolloin hänet oli kutsuttu toukokuussa 1546 Aix’iin torjumaan kuukausia kestänyttä ruttoepidemiaa ja heti seuraavana vuonna ruton ja hinkuyskäaallon vaivaamaan Lyoniin. Myös osapäiväisenä astrologina Nostradamus alkoi toimia vasta 1550-luvulla, jolloin hän perheen ensimmäisten lasten synnyttyä työskenteli pääasiassa kotioloissa omistautumalla 'taivaalliselle tieteelle' almanakkojen ja lääketieteen ohella laatimalla syntymäkarttoja tilaustyönä asiakkailleen. Kirjallisuuden, astrologian ja farmasian lisäksi Nostradamuksen pääelinkeinona näyttää olleen vasta käsikirjoitetussa ammatillisessa tutkielmassaan "Traites des Fardements et Confitures" käsiteltyjen tarkoin valikoitujen kosmetologian ja kulinaaristen reseptien valmistaminen ylemmästä kansanluokasta koostuneelle asiakaskunnalle.
Tänään Nostradamus muistetaan Salon-de-Provencessa myös yhtenä kaupungin ja sen lähiympäristön asukkaille tärkeää hanketta rahoittaneena kansalaisena. Vuonna 1554 salonilainen insinööri Adam de Craponne esitteli tarkoin laaditun suunnitelmansa muuttaa kotikaupunkia ympäröinyt kuiva ja autioitunut Crau'n maa-alue hedelmälliseksi tasangoksi kanavahankkeella, joka toteuduttuaan toisi huomattavaa hyötyä kaupungin elinkeinolle ja kaupankäynnille. Salonin konsuliksi vasta nimitetyn veljensä Fredericin poliittinen vaikutusvalta tukenaan Adam Craponne ryhtyi kampanjoimaan kanavahankkeen puolesta keräten kaupunkilaisilta myötätunnollista ja rahallista tukea sekä käymällä neuvotteluja maanomistajien kesken kanavan sijoittamisesta kulkemaan näiden tilusten halki. Nostradamus ja Anne Ponsard osallistuivat Craponnen hankkeeseen useilla huomattavilla rahalahjoituksilla, joista tiettävästi ensimmäinen 200 kruunun (n. 4000 euron) suuruinen sijoitus on dokumentoitu suoritetuksi 27.7.1556. Rahoitusongelmista pitkään kärsineen kanavan rakennustyöt saatiin käyntiin salonilaisten rahallisella ja henkisellä tuella elokuussa 1554 ja neljää vuotta myöhemmin huhtikuussa 1559 valmistuneen Canal de Craponnen ensimmäisen vaiheen ansiosta Salonin kaupankäynti saavutti uuden kukoistuksen palvelemalla yhä tänään kaupunkia ja sen ympäryskuntien asukkaita.  Satelliittikuva Canal de Craponnesta
 
 
Les Propheties de Maistre Michel Nostradamus
 
1550-luvulla Nostradamuksen ammatillinen henkilökuva alkoi yhä enemmässä määrin muotoutua latinankielen semantiikan ja lingvistiikan ohella nk. esoteeristen tieteiden ympärille, jonka tietoutta ja kielen metodologiaa hän oli haalinut nuoruudesta asti humanististen aineiden ja lääketieteen opintojen ohessa vuosia kestäneillä tutkimus- ja opintomatkoillaan. Arviolta noin vuoden 1553 tietämillä Nostradamus alkoi linnottautua asuintalonsa ylimmässä kerroksessa sijaitsevaan työhuoneeseen viettämällä pitkiä ajanjaksoja yöllisten opintojen äärellä, jonka seurauksena tai mahdollistamana hän alkoi 'saada' ilmestyksiä lähi- sekä kaukaisesta tulevaisuudesta. Yön tunteina esille tulleet visiot hän päätti laatia rytmillisesti yksinkertaiseen runomuotoon tieteistä ja muinaisesta esoteerisesta kuvastosta ammennetulla suunnitelmakielellä, joka häneen itseensä viitaten oli tarkoitettu suljettujen ja keinotekoisten kielten (vrt. lingua franca ja esperanto) syvimpien tarkoitusperien mukaisesti avautuvan metodin kirjallisena kommunikoinnin välineenä käytännössä tuntevalle lukijalle. Pääosin allegorisia, joskin kirjallisilta lähteiltä tunnistettavia kuvauksia lukuunottamatta Nostradamus ei jättänyt jälkipolville tarkempaa selvitystä siitä, missä muodossa yölliset ilmestykset hänelle tarkasti avautuivat. Sen sijaan ennustustensa saatteeksi laadituissa esipuhekirjeissä Nostradamus avautuu keinoista, joilla hän visioi tulevaisuutta käytännössä tunnustaen selkokielellä turvautuneensa ennustustyössä ulkonaisiin käytännön keinoihin vaipumalla valveen ja unen väliseen hurmostilaan "pronssisen kolmijalan äärellä”, mikä ainakin kuvaannollisesti mukailee uusplatonistien ajatusta sielun sulautumisesta osaksi jumalallista ikuisuutta ja käytännössä muinaisten Delfoin (ja nykyisessä Turkissa sijaitsevan Didyman (Δίδυμα)) oraakkelien suosimaa metodia, jotka Delfoin luolan höyryjä hengittämällä vaipuivat unen- tai houreenomaiseen tilaan pronssisen kolmijalan äärellä vastaanottamalla tai "lukemalla" näkyjä tulevaisuudesta:
 
 
"...vapautin mieleni, sieluni, & sydämeni kaikista murheista & huolista sekä sisimpäni levottomuuksista.
Kaikki tämä oli osittaisena edellytyksenä ennustamiselle, jonka suoritin pronssisen kolmijalan avulla." 
                                                                 
                                                                             Nostradamuksen esipuhe- ja omistuskirje
                                                                                                                                 Ranskan kuningas Henrik II:lle 27.6.1558
 
 
Vastoin lyhyen aikavälin almanakka-ennusteiden laatimiseksi käytettyjä astrologian metodeja, kirjoitusajasta lähes 800 vuotta tulevaisuuteen yhtäjaksoisesti ulottuvien ennustusten visioimisessa Nostradamus käytti yhtenä ulkonaisena keinona nk. krystallomantiaa. 1.3.1555 ja 27.6.1558 päivätyissä ennustusten esipuhekirjeissä hän korostaakin useaan otteeseen "katsoneensa tähtiin" toissijaisesti astronomisten laskelmien muodossa koskemalla "vuosia, kuukausia sekä viikkoja” (accorde a la calculatio Astronomique, correspondant ans, mois & semaines), ts. liittäneen säkeistöihin kirjoitusaikansa standardeilla tarkkoja ajankohtia konsultoimalla planetaarisia taulukkoja eli efemeridejä, mutta visioineen tulevaisuutta yksinomaan ”imaginatiivisen vaikutelman kautta” (par imaginatives impressions), jonka yöllisen ennustamisen ehtona oli "pronssinen kolmijalka" (tripode æneo)”. Vaikka astrofiili Nostradamus oli myös astronomi-astrologi ja alan teknisen termistön tuntija, krystallomantialla eli kiiltävästä, kuten veden pinnan tms. heijastuksista suoritettavalla ulkonaisella ennustamiskeinollaan ei ole mitään käytännön tekemistä astrologian kanssa. Nostradamus ei peitellyt Delfoin ennustajatarten vaikutusta myöskään visioittensa kirjallisessa esitystavassa laatimalla ne runomuotoisiksi säkeistöiksi.
 
 
 
 
              
 
Nostradamuksen ennustustyötä kuvaavat nelisäkeistöt I.1 ja I.2.
Vuoden 1555 Propheties-painos.[14]
  
 
 

Astronomisten laskelmien ja esoteeristen opintojen yhteentörmäyksenä syntyi toukokuussa 1555 ilmestynyt läntisen maailman kunnianhimoisin Raamatun ulkopuolisten ennustusten sarja "Les Propheties de M. Michel Nostradamus", jonka neliriviset quatrain-säkeistöt on jaettu 1500-luvulle tyypillisesti 100 runon ryhmiin Centurieihin eli Sataisiin, joilla ei siis ole kronologista tai muunlaista liittyvyyttä sadan vuoden jaksoihin. Lyonilaisen Macé Bonhommén kustantama Prophetiesin ensi painos sisältää 1.3.1555 päivätyn ennusten esipuhe- ja omistuskirjeen Nostradamuksen pojalle Césarille sekä kolme täyttä ja neljännen vajaan sadan runon Centurieta I-IV eli yhteensä 353 ennustusrunoa. Kahta vuotta myöhemmin ilmestyneen Antoine du Rosnen kustantaman vuoden 1557 Lyon-laitoksen lähes 300 uutta ennustusrunoa kasvattivat kokoelman neljästä kuuteen täyteen ja seitsemänteen vajaaseen Centurieen I-VII eli yhteensä 642 nelisäkeistöön. Huomionarvoisesti kaikissa Nostradamuksen elinaikana ja kuoleman jälkeen ilmestyneissä täydellisissä Propheties-laitoksissa Centurie VII sisältää vain 42 quatrain-säkeistöä, joka värikkäistä (kuten esim. Mario Readingin uudelleen popularisoimasta "58 kadonneen säkeistön") teorioista huolimatta on sekä teoksen painokokoon nähden typografisesti että kirjallisuudenlajinsa viitekehyksessä tarkoitusperäisesti 'vajaa' kuin keskeneräiseksi jäänyt Satainen keskellä kirjaa. Loput 300 ennustusrunoa sisältävät Centuriet VIII-X ilmestyivät niin ikään erillisen käsikirjoituksen pohjalta, jotka Nostradamus omisti 27. kesäkuuta 1558 päivätyllä esipuhekirjeellä Ranskan kuningas Henrik II:lle (1547-1559) merkiten Prophetiesin loppuusaattamista yhteensä 10 Centurie'ssa ja 942 quatrain-säkeistössä, jonka myötä kolmessa vaiheessa (kuin osassa) ilmestynyt ennustusten sarja sai lopullisen teosmuotonsa.
 
 
 
                
 
1555                                                         1557                                                      1568
    Centuriet I-IV (353 ennustusrunoa)             Centuriet I-VII  (642 ennustusrunoa)            Centuriet I-X  (942 ennustusrunoa)
 
 
 
 
 
 
 



 
 
Nostradamus Ranskan hovissa 1555
 
Kesällä 1555 vain reilu kuukausi Prophetiesin ensi painoksen ilmestymisestä Nostradamus vastaanotti yhden uransa merkittävistä kutsuista saapua kuningatar Katariina de Medicin ja kuningas Henrik II:n hovin vieraaksi Pariisiin. Kutsun saavuttua kuninkaallisen protokollan välityksellä Provencen kuvernööri ja seneskaali Claude de Savoy lähetti Nostradamuksen 14. heinäkuuta pitkälle matkalle Salonista kohti Pariisia, joka kuninkaallisen käskyn alaisena matkustamisesta huomattavasti lyhentyneestä matkareitistä huolimatta saapui pääkaupungin muureille kuukauden päivät kestäneen uuvuttavan matkan päätteeksi 15.8.1555. Reilun kahden viikon mittaisen Pariisissa vierailun aikana Nostradamus asui Seine-joen rannalla sijaitsevassa nykyisin Hôtel de Sensinä tunnetussa Sens’n arkkipiispan palatsissa ja tapasi Katariina de Medicin ja Henrik II:n todennäköisimmin useammissa Saint-Germain en Layen ja Blois'n linnoihin järjestetyissä audiensseissa. Nostadamuksen historiallisesta Pariisin matkasta tunnetun tiedon lisäksi aiheesta on valittu tarkastella erityisesti tämän hovissa vierailun kulusta ja ohjelmasta esitettyjä elämäkertakuvauksia nykykirjallisuudessa. 
Lukuisista nykykommentaattoreista mm. vuonna 1990 kirjoittanut taikuri-skeptikko James Randi on esittänyt Jean-Aimé de Chavignyn kirjoituksia seuraamalla Nostradamuksen matkustaneen Pariisiin vasta heinäkuussa 1556.[15] Bibliothéque Nationale de Francen arkistoista jo 1960-luvulla löytynyt (myöskin Randin lähteenä käyttämä) Nostradamuksen autenttinen kirjeenvaihto (BN luokka: käsikirjoitukset #8592) sekä vuodelle 1557 laaditun almanakan "Les Presages merveilleux pour l'an 1557" 13. tammikuuta 1556 päivätty omistuskirje Katariina de Medicille kuitenkin vahvistavat Nostradamuksen vierailleen Pariisissa varmuudella jo vuonna 1555.
Pariisiin saapumista seuranneena päivänä (16.8.1555) Katariina de Medici ja mahdollisesti Henrik II vastaanottivat Nostradamuksen pääkaupungin ulkopuolella sijaitsevassa usean Ranskan monarkin residenssinä toimineessa Saint-Germain-en-Layen linnassa, jonka lisäksi ainakin yhden audienssin tiedetään järjestetyn 160 kilometriä Pariisista etelään sijaitsevassa Blois'ssa, missä Nostradamus sai tavata myös hallitsevan Valois-suvun lapset. Onkin todennäköistä hänen tavanneen kuninkaalliset useampaan otteeseen sekä Saint-Germain-en-Layen että Château de Blois'n linnoissa.
Oletettavasti vastoin alkuperäistä suunnitelmaa Nostradamuksen vierailu Pariisissa venähti elokuun puoliväliltä aina syyskuun alkupäiville asti, johon syynä ei ollut valtavirtaelokuvistakin tuttu hölynpöly Katariina de Medicin hovimaagikkona palvelleen Cosimo Ruggierin valmistamasta myrkyllä terästetystä tervetuliaismaljasta, jolla Henrik II vastaennusti rakastajattarensa Diane de Poitiersin juoniman suunnitelman mukaisesti kuolemaansa ennustaneeksi huhutulle Nostradamukselle "varman kuoleman”, vaan kuukauden päivät kestäneestä 800 kilometrin matkustamisesta aiheutunut rasitus ja kivulias kihti, jonka seurauksena hän joutui heti Pariisiin saavuttua viettää useita päiviä sairasvuoteessa majapaikassaan Sens'n arkkipiispan palatsissa.
 
 
 
 
   
 Katariina de Medici kuvattuna noin v. 1555
ja kuningas Henrik II (1547-1559). 
 
 
 
 

Hovissa vierailun ohjelma
 
Pääosin myöhäiskeskiajan kuningashovien konsultoimiin mystikkoihin liitettyjä anekdootteja ja legendoja lukuunottamatta Nostradamuksen hovissa vierailun kulusta ei valitettavasti tunneta yksityiskohtaista tietoa. Tämän varhaisimpaan elämäkerturiin Jean-Aimé de Chavignyhyn viitaten Saint-Germain-en-Layen ja Château de Blois'n linnoissa järjestetyissä audiensseissa keskusteltiin "suurenmoisista asioista", Nostradamuksen itsensä todettua vain käyneensä "keskusteluja kuningattaren kanssa". Katariina de Mediciltä säilyneiden (postuumisti ilmestyneiden) kirjeiden valossa hän oli pyytänyt Nostradamusta laatia lapsilleen horoskoopit, jonka on lisäksi sanottu ennustaneen kruununperillisistä kolmen nousevan vuorollaan Ranskan valtaistuimelle, joista kuitenkaan yksikään ei eläisi pitempään (tai tarkasti vanhemmaksi) kuin äitinsä. Eräiden lähteiden mukaan Château de Blois'ssa olivat läsnä ainoastaan kuningasperheen lapset, jotka tutkittua Nostradamus kiirehti takaisin Pariisiin raportoidakseen Katariina de Medicille ja Henrik II:lle kruununperillistensä tulevaisuudennäkymät ennen suuntaamistaan paluumatkalle kohti Provencea. Erityisesti ennustusten nykykommentaarien biografia-osioista on syytä lisätä, että elämäkertatietojen rivien väliin toisinaan varsin läpinäkyvästi ujutetuissa Nostradamuksen tietyssä valossa näyttäytymiseen tähtäävissä kuvauksissa tämän hovissa vierailun ohjelmasta on tarjottu kommentaattoreiden vakaumuksesta ja agendasta riippuen kaikkea kuviteltavissa olevaa Blois'n linnassa suoritetuista spiritistisistä istunnoista ja taikapeilistä ennustamisesta aina rahallista ja sosiaalista etua tavoitelleen sarlataanin salonkitaikurimaisiin silmänkääntötemppuihin.
Vain yhtenä kuuluisana esimerkkinä edellisestä olkoon Château de Chaumontiin sijoittuva kuvataidettakin innoittanut anekdootti okkulttisten tutkimusten laboratorioksi muutetun linnan huoneen seinälle ripustetusta "taikapeilistä", josta Nostradamuksen on väitetty ennustaneen Katariina de Medicille kruununperillistensä tulevaisuus henkioppaaksi manatun enkeli Anaelin välityksellä. Maagisella rituaalilla käynnistyneen istunnon aikana Ranskan prinssejä alkoi ilmestyä peiliin hallitsemisjärjestyksessä, joista kukin tulisi pitämään valtaistuinta yhtä monen vuoden ajan kuin he tekisivät käännöksiä vartalonsa akselin ympäri. Ensimmäiseksi Katariina de Medicille näytettiin kalpea ja sairaalloinen vanhin poikansa Frans, joka yhden voimattoman käännöksen tehtyä katosi nopeasti peilistä. Frans II (1559-1560) kuoli vain 17-vuotiaana hallittuaan Ranskaa vuoden päivät. Seuraavaksi peiliin ilmestyivät Fransin kruunun 10-vuotiaana perinyt Kaarle IX (1560-1574) tehden 14 käännöstä akselinsa ympäri ja Valois-suvun viimeiseksi kuninkaaksi jäänyt pikkuveljensä Henrik III (1574-1589), joka hänkin katosi kuvastimesta 15:ttä hallitsijavuotta merkinneen käännöksen tultua täyteen. Tämän jälkeen kärsimättömänä peiliin tuijottanut kuningatar sai todistaa Bourbon-sukuisen Henrik IV "Navarralaisen" (1589-1610) ilmestyksen tekevän peräti 20 kierrosta akselinsa ympäri ja haihtuvan äkillisesti utuisesta peilistä. Sitten Katariina de Medicille näytettiin nuori prinssi, joka alkoi tehdä lukemattomia kierroksia akselinsa ympäri, kunnes 30:n tultua täyteen kuningattaren tuskainen huuto rikkoi huoneen hiljaisuuden tämän kieltäydyttyä enää katsomasta peiliin ja todistaa tulevaisuuden prinssin 31. hallitsijavuotta merkitsevää kierrosta. Katariinan ymmärrettyä Ranskan valtaistuimelle nousevista pojistaan jokaisen tulevan kuolemaan kovin nuorena ja sen myötä hallitsevan Valois-suvun lakkaavan olemasta hän tuupertui taikapeilin edessä lattialle pyörtyneenä.
 
 
 
 
 
 
"Taikapeilin konsultaatiota" esittävä puukaiverrus 1700-luvulta.
 
 
 
 
 
"Taikapeilin konsultaationa" tunnetusta tarinasta todettakoon tässä kohtaa lyhyesti, ettei historiallisesti ole mitään syytä epäillä taikapeileiksi kutsuttujen instrumenttien olleen salatieteilijöiden käytössä 1500-luvulla kautta Euroopan kuningashovien, joista esim. Englannin kuningatar Elisabeth I:n neuvonantajalle John Deelle (1527-1608/9) kuulunut ”taikapeili” on esillä Yhdistyneiden Kuningaskuntien Museon kokoelmassa Lontoossa. Sen sijaan kertomus Nostradamuksen suorittamasta taikapeilin konsultaatiosta Ranskan hovissa pohjautuu elämäkertatietojen puutteellisuutta kompensoivien anekdoottien ohella suurelta osin kuningattaren tunnetun henkilökohtaisen taikauskoisuuden vaikutelmissa synnytettyihin spekulaatioihin siitä, mitä Nostradamuksen hovissa vierailun kuluessa uskotaan kuin tosiasiassa tiedetään tapahtuneen. Itse asiassa vuosisatojen aikana legenda taikapeilistä näyttääkin tarttuneen Nostradamuksen elämäkertaan puhtaasti muihin historiallisiin henkilöihin, kuten tässä tapauksessa Katariina de Medicin hovimaagikkona vuosikausia palvelleeseen italialaiseen Cosimo Ruggieriin (Côme Ruggeri) (k. 1615) liitetyistä faktiomaisista vaiheista okkulttisten tutkimusten laboratoriosta kuuluisassa Château de Chaumontin linnassa vuosina 1559-1561.
Mitä palveluksia Nostradamuksen pyydettiinkin Katariina de Medicin ja Ranskan hyväksi tekevän, hän pysyi kuningattaren suosiossa elämänsä loppuun asti ja vastaanotti vielä kahta vuotta ennen kuolemaansa kuningas Kaarle IX:n (1560-1574) henkilääkärin ja hovin neuvonantajan viran. Takuulla hovissa käydyissä keskusteluissa ainakin yhtenä Katariina de Mediciä kiinnostaneena puheenaiheena olivat astrologian ohella Nostradamuksen paria vuotta aikaisemmin ilmestyneet tarkoin valikoidut reseptit erilaisten iho- ja kauneusvoiteiden ja parfyymien sekä kakkujen, hillojen ja vatsaa hivelevien juomien valmistamiseksi.
Nostradamus tapasi Katariina de Medicin Saint-Germain-en-Layen linnassa vielä kahta päivää ennen paluutaan kotiin Provenceen syyskuun ensimmäisinä päivinä. Viimeiseksi jäänyttä audienssia seuranneen päivän iltana ilmenneen odottamattoman käänteen johdosta Nostradamus joutui kuitenkin jättää äkillisesti Pariisin saatuaan tiedon pääkaupungin oikeusoppineitten kiinnostuksesta tämän harjoittamia tieteitä ja ennustusten menestyksellisyyttä kohtaan, jonka seurauksena hän lähti Pariisista heti seuraavan aamun sarastettua ja itse asiassa palaamatta enää koskaan pääkaupunkiin. On syytä olettaa Nostradamuksen suunnitelmana olleen tavata Katariina de Medici ja Henrik II vielä kertaalleen ennen paluuta kotiin, sillä oikeusoppineiden pelossa hän jätti Pariisin hospite insalutato ehtimättä hyvästellä ja kiittää kuninkaallisia tälle suodusta ajasta ja vieraanvaraisuudesta .
Nostradamuksen palattua Salon-de-Crau’hun kaupunkilaiset vastaanottivat hänet erittäin tärkeänä ja juhlittuna henkilönä, jonka nosteessa hän alkoi saada yhä uusia kosmetiikasta, kulinaarisista ja luontaishoidollisista resepteistä sekä horoskoopeista kiinnostuneita asiakkaita kaikista kansanluokista astrologiaan varauksella suhtautunutta papistoa myöten, merkiten hetkeksi rauhallista arkieloa myöskin vastustajiensa leiristä. 1550-luvun jälkimmäisellä puoliskolla Nostradamuksen entuudesta suositut almanakat alkoivatkin saavuttaa entistä suurempia myyntilukuja ja ei liene epäilystä, etteikö Ranskan kuninkaallisten tapaamisella ollut osuutensa hovissa vierailua seuranneina vuosina ilmestyneiden almanakkojen ja proknostikaatioiden kasvaneelle määrälle vuositasolla, jotka Nostradamus omisti asiaankuuluvasti Ranskan hallitsijaparille ja ylhäistölle. Erikoista kyllä, Ranskan hovissa yhden ainoan kerran vieraillut Nostradamus tuli nauttimaan viimeisinä vuosinaan poikkeuksellista suosiota myös muissa manner-Euroopan kuninkaanhoveissa, joihin häntä ei kutsuttu tai konsultoitu kirjallisen tai muun kommunikoinnin merkeissä.
 
 
 
 
 
 
 
1550-luvun jälkimmäisellä puoliskolla Nostradamus jatkoi työtään vuosikalenterien ja ammatillisen kirjallisuuden parissa, joskaan hän ei poikkeuksellisesti näytä laatineen almanakkaa Ranskan hovissa vierailua seuranneelle vuodelle 1556, johon saattoi olla osasyynä vasta valmistuneiden Prophetiesin pitkän aikavälin ennustusten julkistaminen. Sen sijaan hän alkoi työstää Katariina de Medicille omistetun vuoden 1557 almanakkansa käsikirjoitusta hyvissä ajoin jo loppuvuodesta 1555, jonka omistuskirjoitus on päivätty Salon-de-Crau'ssa vain viisi kuukautta kuningattaren tapaamisen jälkeen 13.1.1556. Pariisilaisen Jacques Kerverin kustantama 64-sivuinen "Almanach pour l'an 1557" on järjestyksessään toinen kuukausittaisia presage-säkeistöjä sisältävä Nostradamuksen vuosikalenteri, josta ilmestyi vielä samana vuonna (ilman epäilystä hovissa vierailun jälkimainingeissa) kuningas Henrik II:lle omistettu 26-sivuinen ’uudistettu’ laitos ”Les Presages Merveillevx pour l'an 1557" ilman kuukausittaisia presageja. Ensinnä mainittu julkaisu näyttää merkinneen Nostradamuksen almanakka-uran lopullista läpimurtoa, josta ilmestyi mahdollisesti vielä samana vuonna 1556 Milanossa kustannettu italiankielinen laitos olemalla tiettävästi ensimmäinen Nostradamuksen kirjallisen tuotannon vieraskielinen käännös. Nostradamus laati vuodelle 1557 vielä kolmannenkin proknostikaation otsikolla "La Grand Pronostication Novvelle avec Portentevfe prediction, pour l’An M.D.LVII" varustettuna 1.3.1556 päivätyllä omistuskirjeellä Navarran kuningas Anton Bourbonilaiselle.  
Vuonna 1557 Nostradamus palasi ammatillisen kirjallisuuden pariin julkaisemalla ranskankielisen käännöksensä vanhan maailman lääketieteen auktoriteetin lääkäri-filosofi Klaudios Galenoksen (n. 129-200 jKr) opeista lyhennetyllä otsikolla ”Paraphrase de Galen" (1557).[16] Vaikka Antoine du Rosnen kustantamasta problematiikkaa käsittelevästä teoksesta otettiin toinen painos heti seuraavana vuonna, se ei saanut osakseen aikalaisten keskuudessa kuin lähinnä ristiriitaisen vastaanoton. Latinankielisen käsikirjoituksen valossa on esitetty "Paraphrasen" saattavan pohjautua ainakin osittain Nostradamuksen 1530-luvulla Montpellierin yliopistossa laatimaan tohtorin väitöskirjaan.
Myös kahta vuotta aikaisemmin ilmestynyt ennustusten kokoelma Propheties sai jatkoa Antoine du Rosnen (Rofne) syyskuussa 1557 kustantaman Lyon-laitoksen myötä, jonka lähes 300 uutta ennustusrunoa ("Dont il en y á trois cents qui n’ont encores iamais efté imprimées") kasvattivat teoksen vuoden 1555 ensi painoksen vajaasta neljästä pyöreään seitsemään sadan runon Centurieen I-VII sisältämällä yhteenä 642 ennustusrunoa.
 
 
 

 
 
 
Prophetiesin vuoden 1558 painos ja Centuriet VIII-X
 
Ennustusten kokoelma Prophetiesin kronologiaa koskeva polttava kysymys on ollut kolmen viimeisen sadan runon Centurien VIII-X aikaan ja paikkaan sidottu ilmestymisajankohta. Aikalaismerkintöihin viitaten vuosina 1555 ja 1557 ilmestyneiden edeltäjiensä lailla erilliseen käsikirjoitukseen pohjautuvat Centuriet VIII-X painettiin vuonna 1558 otsikolla ”Les Propheties de M. Michel Nostradamus. Centuries VIII. IX. X. Qui n’ont encore jamais esté imprimées.”, jotka lisättiin myöhemmin vuosien 1555 ja 1557 Lyon-laitosten jatkoksi muodostamalla yhteen koottuna kaikki 10 Centurieta ja 942 ennustusrunoa sisältävän täydellisen Propheties-laitoksen. Antoine du Rosnen (Rofne) kustantamaksi arvioitu Prophetiesin vuoden 1558 Lyon-laitos sisälsi vain kolme viimeistä Centurieta VIII-X eli yhteensä 300 ennustusrunoa varustettuna 27.6.1558 päivätyllä esipuhe- ja omistuskirjeellä Ranskan kuningas Henrik II:lle. Vastaavan laitoksen on sanottu ilmestyneen vuotta myöhemmin lyonilaisen Benoist Rigaud'n kustantamana, joka sai vuodesta 1568 eteenpäin yksinoikeudet painaa kaikki Nostradamuksen ennustukset yksien kansien väliin. 
1550-luvun ranskalaisen kirjanpainotaidon keskeisissä kaupungeissa Pariisissa ja Lyonissa toimineiden kustantajien painotuotannon historian lisäksi Prophetiesin 7:nnen painoksen ilmestymisvuosi nojaa Centurioiden VIII-X saatteeksi laaditun Nostradamuksen esipuhe- ja omistuskirjeen päiväykseen 27. kesäkuuta 1558, jossa annettu kronologinen selvitys Ranskan ja Euroopan tulevaisuudesta alkaa kirjeen laatimishetkestä 14. maaliskuuta 1557 (le quatorziéme de Mars 1557).
 
 
 
 
Centurioiden VIII-X esipuhe- ja omistuskirjeen päiväys 27.6.1558.
 
   
 
 
Vuoden 1558 Propheties-laitoksesta ei toistaiseksi tiedetä säilyneen yhtään alkuperäispainosta, jota koskeva tieto on perinteisesti nojannut 1650- ja 1660-luvulla kustannettujen laitosten ohessa pääosin vasta 1800- ja 1900-luvulla ilmestyneeseen tutkimuskirjallisuuteen. Skeptiset kommentaattorit ovatkin muistuttaneet, että tähän päivään mennessä Centuriet VIII-X tunnetaan painetussa muodossa aikaisintaan kaksi vuotta Nostradamuksen kuoleman jälkeen ilmestyneessä vuoden 1568 Propheties-laitoksessa. Historiallisen lähdeaineiston kriittinen ja vertaisarvioitu tarkastelu sen sijaan vahvistaa Centurioiden VIII-X sisältämien ennustusten olleen varmuudella aikalaisten tiedossa ennen vuotta 1560, josta myös Nostradamuksen esipuhe- ja omistuskirjeen päiväys 27.6.1558 viime kädessä muistuttaa. 
Antoine du Rosnen painaman kahden Lyon-laitoksen lisäksi vuodelta 1558 tunnetaan Jean de Tournesin kustantama “Les Propheties en dix centuries par Michel Nostradamus" sisältämällä otsikon mukaisesti kaikki 10 sadan runon Centurieta I-X (dix Centuries) eli Nostradamuksen loppuunsaatetun ennustustyön painettuna yksien kansien väliin. Vastaavan laitoksen on sanottu kustannetun myös Avignonissa vuonna 1560.
 
"M.(estari) Michel Nostradamuksen Profetioita.
Sataiset VIII. IX. X.
Aiemmin julkaisemattomia painettuna."
 
 
 

 
Vuosien 1559 ja 1560 taitteesta on sanottu muodostuneen jälleen yksi merkittävä virstanpylväs Nostradamuksen uralla, jolloin hänen on väitetty tehneen toisen matkansa Ranskan hoviin työskentelemällä Katariina de Medicin palveluksessa mm. Château de Chaumontin linnassa. Muutamiin elämäkertureihin viitaten päinvastoin kuningatar oli matkustanut talvella 1559-1560 vastavierailulle Salon-de-Crau'hun saadakseen Nostradamukselta lisää salattua tietoa Ranskan tulevaisuudesta. Sen lisäksi, että Katariina de Medicin tiedetään hankkineen Loiren laaksossa sijaitseva Chaumontin hiekkakivilinna omistukseensa tosiasiassa reilua vuotta Nostradamuksen väitettyä hoviin paluuta myöhemmin vuonna 1561, vielä saman vuoden lokakuussa tämän toinen matka Ranskan hoviin oli edelleenkin tekemättä, kuten hän totesi 15.10.1561 päivätyssä kirjeessä asiakkaalleen Lorenz Tubbelle: "...Kuten jo aiemminkin mainitsin [Teille], jätän paluuni Ranskan hoviin tekemättä, sillä [sitä ennen] haluan saada valmiiksi osan Kuningas Kaarle IX:lle laatimastani syntymäkartasta...ja lisäksi vastasssani on toinenkin este, sillä talvi lähestyy, mistä syystä olen ajautunut kahden vaiheille ja lopulliseen epävarmuuteen."
Sen sijaan loppuvuodesta 1559, jolloin elämäkerturit ovat kuvanneet Nostradamuksen kahlaamassa 800 kilometrin matkalla muulin selässä halki lumisten maanteiden kohti pohjoista Pariisia ja kuninkaanhovia hän vaikutti varmuudella kotonaan Salonissa todistaen heinäkuussa 1559 kuolleen Henrik II:n sisaren Berryn herttuattaren Margaritan (Marguerite de Valois) (1523-1574) vierailua kaupungissa, jonne hän oli poikennut tapaamaan puolisoaan Savoijin herttuaa Emmanuel-Philibertiä (1528-1580) paluumatkallaan kuningasveljensä hautajaisista Saint-Denis'stä Pariisista. Tuskin on sattumaa, että Nostradamus omisti muutamia kuukausia myöhemmin käsikirjoitetun vuoden 1561 almanakkansa Valoisin Margaritalle, jonka hän oli varmuudella myöskin tavannut henkilökohtaisesti Salon-de-Crau'ssa loppuvuodesta 1559, sillä tasan kahta vuotta myöhemmin joulukuussa 1561 hän sai kutsun saapua Torinoon tarkoituksena laatia horoskooppi Margaritan ja Emmanuel-Philibertin kuukautta myöhemmin tammikuussa 1562 Torinon maakunnassa Rivolissa syntyneelle pojalle Charles-Emmanuelille
 
 
Samoihin aikoihin Ranskan hovissa Nostradamuksen nimen tiedetään olleen toistuvasti paitsi hovilaisten myöskin Katariina de Medicin huulilla kuningattaren jäätyä leskeksi puolisonsa Henrik II:n kuoltua turnajaisnäytöksessä kesällä 1559 ja vanhimman poikansa kruununprinssi Fransin noustua Ranskan valtaistuimelle kuningasnimellä Frans II (1559-1560). Kesällä 1559 vasta 40-vuotispäiviään viettänyt Henrik II oli elämänsä tunnossa ja alamaistensa suosiossa, joka oli saman vuoden huhti- ja toukokuussa solmitun Cateau-Cambrésis'n rauhansopimuksen myötä saanut sovittua Ranskan vanhat kiistat Espanjan ja Englannin välillä ja jonka tyttären Valoisin Elisabethin avioliitto Espanjan kuningas Filip II:n kanssa tuli vahvistamaan entisestään poliittisessa eripurassa olleiden maiden välisiä suhteita.
Vuonna 1559 Henrik II:n ja Katariina de Medicin seitsenlapsisen perheen kruununperillisistä nuorin Hercule François oli neljän vuoden ikäinen, toiseksi vanhin Kaarle juuri 9-vuotispäivänsä kynnyksellä, Alexandre-Édouard tätä vuotta nuorempi ja pojista vanhin kruununprinssi Franskin vasta 15-vuotias. Aikalaisen rojalistin ja katolisen silmissä valtansa huipulla olleen Henrik II:n nuoruuttaan elinvoimaisessa kuningasperheessä avautuivat pitkäikäiset tulevaisuudennäkymät Ranskan valtaistuimella.
 
 
                                                    
“ De Maison Sept par mort mortelle suite -
Kuolemasta Seitsemän Huoneelle kuolettava jakso”
 
                   Presage-säkeistö 40 Kesäkuulle 1559
 
 
 
 
Kesä-heinäkuun taitteessa 1559 Pariisin kaduilla vietettiin Henrik II:n ja Katariina de Medicin vanhimman tyttären Elisabethin ja Espanjan kuningas Filip II:n sekä Henrikin sisaren Margaritan ja Savoijin herttua Emmanuel-Philibertin tuplahäiden kunniaksi järjestettyjä juhlallisuuksia, joiden ohjelmaan kuului Kuninkaallisella Aukiolla järjestetty turnajaiskilpailu, johon osallistui ylimystön lisäksi kuningas Henrik itse. Toisen turnajaispäivän 30.6.1559 käännyttyä jo iltaa kohti voittamattomana ratsastanut Henrik II oli vaatinut vielä yhtä koitosta vastustajanaan skottilaiskaartinsa kapteeni Montgomeryn kreivi Gabriel de Lorges, jolloin lähteestä riippuen Henrikillä oli ilmennyt vaikeuksia pysyä ratsailla iskuvarmassa asennossa onnistumatta pudottaa Lorgesia satulasta tai vastaavasti kreivin oli onnistunut horjuttaa ja lähes pudottaa Henrik ratsailta heti ensimmäisen turnajaispäivän iltana, mistä syystä kuningas oli vaatinut miesten välistä uusintaottelua Katariina de Medicin, Savoijin herttua Emmanuel-Phililibertin ja muun juhlayleisöön kuuluneen ylhäistön vastustuksesta huolimatta, sillä fysikaalisista vaivoista kärsinyttä Henrikiä oli neuvottu ankarasti välttämään osallistumasta fyysisesti riskialttiiseen turnajaisotteluun. Arvoasemansa ja riskit tiedostaneena Henrik kiipesi ratsaille syöksyen peitsi iskuasennossa kohti Gabriel de Lorges'ta, jolloin kohtalokkaan ajoitusvirheen seurauksena kreivin peitsi sai kimmokkeen ritarien kohdatessa, joka säleiksi rikkouduttuaan lävisti Henrik II:n kypärän silmikon puhkaisten tämän oikean silmän tunkeutumalla ohimoon ja aina aivoihin asti, jonka seurauksena kuningas kuoli tuskallisten kärsimysten päätteeksi reilua viikkoa myöhemmin 10. heinäkuuta 1559. 
Henrikin seuraajaksi nousi lapsesta saakka fyysisesti epävakainen ja sairaalloinen 15-vuotias kruununprinssi Frans, joka kävi lyhyen elämänsä taiston sairasvuoteessa uupumusta ja väistämätöntä kuolemaa vastaan hallittuaan Ranskaa vain vuoden päivät. Marraskuussa 1560 hovin vieraitua Orleans'ssa Fransin oikean korvan takana oli havaittu kasvain, jonka puhkaisun jälkeinen päiväkausia kestänyt ankara särky ja tulehduksen aiheuttama korkea kuume veivät fyysisesti heikon hallitsijan terveyden kriittisen tilaan, josta toipumatta nuori kuningas kuoli 18 kuukautta isäänsä myöhemmin joulukuussa 1560 oltuaan vain 17-vuotias.
Venetsian lähettiläänä Ranskassa vuosina 1560-1563 toimineelta Michele Surianolta säilyneen 20.11.1560 laaditun Fransin heikentynyttä terveydentilaa koskevan raportin mukaan Prophetiesin ennustusrunon X.39 uskottiin sisältävän selkeitä viitteitä Fransin ja Ranskan hovissa kasvatuksensa saaneen skottikuningatar Maria Stuartin vuonna 1558 solmitusta lapsiavioliitosta sekä ”silmiinpistäviä yhtäläisyyksiä” nuoren hallitsijan ”hiipivän kuolemansairauden” etenemisestä. Surianon viittaama Nostradamuksen nelisäkeistö X.39 kuvaa vanhimman pojan/kruununprinssin (Premier fils) lapsetonta avioliittoa (mariage, Sans nuls enfans) ja kuolemaa ennen kahdeksaatoista ikävuotta (Avant dixhuict). Toisenkin Venetsian lähettilään Giovanni Michielin on sanottu siteeranneen samaista ennustusrunoa virkakirjeissään Fransin kuoleman käytyä yhä väistämättömämmäksi, johon viitaten "noina päivinä jokainen [Ranskan] hovilainen muisti Nostradamuksen 10. Centurien 39:nnen nelisäkeistön kommentoimalla sitä henkeään haukkoen". Toscanan lähettiläs Niccoló Tornabuoni puolestaan muistutti 3.12.1560 päivätyssä kirjeessä Firenzen herttualle kuinka ”Kuninkaan terveys on heikko ja Nostradamus mainitsee tälle kuulle [joulukuu 1560] laaditussa [almanakka-]ennustuksessaan kuningashuoneen tulevan menettämään yhden nuorimmista jäsenistään odottamattoman sairauden seurauksena." Saman joulukuun päivän aamuna Katariina de Medici sai lääkäreiltä ilmoituksen kuningaspoikansa terveydentilan heikentyneen kriittiseksi ja kolmea päivää myöhemmin 6.12.1560 Frans II kuoli vain kuusi viikkoa ennen 18-vuotispäiväänsä, puolisonsa Maria Stuartin jäätyä leskeksi juuri 19-vuotispäivänsä kynnyksellä.
 
 
 
 


"Vanhin poika/kruununprinssi lesketär, onneton avioliitto,
Ilman lapsia kaksi Saarta epäsovussa:
Ennen kahdeksaatoista, ikä täyttymätön,
Toinen/Seuraava nuorempana tekee sopimuksen."
 
 
 
Frans II ja Maria Stuart
 
 

 
"Katariina (de Medici) istui poikansa sairasvuoteen ääressä. Epätoivon vallassa hän tarkkasi, miten
nuoren kuninkaan tila paheni päivä päivältä. Frans oli saanut toisen korvansa taakse kasvaimen,
joka oli aiheuttanut kovan kuumeen. Lääkärit pelkäsivät taudin voivan käydä aivoihin.
Katariina muisti noina päivinä kuuluisan astrologin kaameita ennustuksia hänen perheestään:
hänen miehensä kuolee väkivaltaisen kuoleman ”kaksintaistelussa” – se ennustushan oli
jo toteutunut; Frans ei eläisi kahdeksaatoista vuotta vanhemmaksi; ei yksikään hänen
pojistaan eläisi pitkäikäiseksi – jokainen heistä olisi vuorollaan Ranskan kuningas.” 
 
 
 
 
Carl Grimbergin massiivisesta "Kansojen Historiasta"[17] siteeratussa katkelmassa kuvattu astrologi voisi viitata Nostradamuksen sijasta kuningas Henrik II:ta tämän "41. ikävuotena kaksintaistelutilanteessa päähän kohdistuneesta haavasta ja sen aiheuttamasta sokeudesta ja jopa kuolemasta" kirjeitse vuonna 1556 varoittaneeseen italialaiseen astrologi-tiedemies Luca Gauricukseen. Sen sijaan hirvittäviksi kuvatut ennustukset ovat ilman epäilystä Nostradamuksen ennustusruno X.39, samaa teemaa jatkava X.55 sekä mahdollisesti "nuoren Leijonan ja vanhan" välistä kuolettavaa kaksintaistelua turnajaiskentällä kuvaava nelisäkeistö I.35, jonka kuolevaksi 'vanhaksi leijonaksi’ Katariina de Medicin on sanottu tunnistaneen tai liittäneen puolisonsa Henrikin tämän vielä eläessä. Profeetallisuuden ulkoa Ranskan Venetsian- ja Toskanan-lähettiläiden marras- ja joulukuulta 1560 säilyneet kirjalliset selonteot antavat viime kädessä historiallista tukea ja vahvistusta Henrik II:lle 27.6.1558 omistetulla esipuhekirjeellä varustetun kolme viimeistä Centurieta VIII-X sisältäneen Propheties-laitoksen ilmestymisestä vuonna 1558-1559, jonka 10:nnen Centurien 39. säkeistö aiheutti huolta ja pelkoa Ranskan hovissa loppuvuodesta 1560.
Henrik II:n kuolemasta alkoi pitkä synkkä jakso Ranskan historiassa seitsenlapsisen Valois-perheen kruununperillisistä jokaisen kuoltua kovin nuorena (Frans II 17-vuotiaana 1560, Kaarle IX 24 vuoden ikäisenä 1574 ja Valois-suvun viimeinen kuningas Henrik III 39-vuotispäivänsä kynnyksellä 1589) johtamalla Valoisin Liljan kuihtumiseen ikiajoiksi Ranskan valtaistuimella (“Kuolemasta Seitsemän Huoneelle kuolettava jakso - De Maison Sept par mort mortelle suite, Nostradamuksen Presage-säkeistö kesäkuulle 1559).
 
 
 
 
 
 
Nostradamuksen viimeiset vuodet 1560-1566
 
Vuosikymmenen vaihteen kynnykselle Nostradamus laati jälleen kaksi almanakkakirjasta otsikoilla ”La Grand Pronostication Novvelle Pour l’An Mil cinq cens soixante” ja ”Almanach Pour l’An 1560”, joista jälkimmäinen 12 kuukausittaista presage-säkeistöä sisältävä vuosikalenteri on tallella mm. Nostradamus-Museon kokoelmassa Salon-de-Provencessa. Siinä missä noin puolet Nostradamuksen vuosille 1550-1567 laatimista almanakoista näyttää toistaiseksi kadonneen kertakäyttökirjallisuutena historiaan, vuodelta 1561 on vastaavasti säilynyt ainoa tunnettu almanakan alkuperäiskäsikirjoitus otsikolla ”Les Praedictions de l’almanach de l’an 1562, 1563 et 1564 par M. Michel de nostre dame Docteur en medicine. Faciebat M. Nostradamus Salonae petreae provinciae XX Aprilis 1561.”, joka otsikoinnista huolimatta koskee pääasiassa vuotta 1562. Peräti 222-sivuinen julkaisematon käsikirjoitus on omistettu Paavi Pius IV:lle päivämäärällä 20.4.1561 (ce XX avril 1561). 
Almanakkojen ja muiden aikalaisdokumentaatioiden lisäksi Nostradamuksen viimeisiltä vuosilta on säilynyt aiemmin esille tulleet 54 pääosin latinaksi laadittua henkilökohtaista kirjettä. Vuonna 1630 César Nostradamen hallussa ollut, myöhempinä vuosisatoina kertaalleen kadonneeksi ja löydetyksi dokumentoituna jälleen historian pimentoon hukkunut vuosina 1553-1566 käyty Nostradamuksen autenttinen kirjeenvaihto paikannettiin vuonna 1961 Ranskan kansalliskirjaston kätköistä ja julkaistiin yleiseksi tutkimuslähteeksi vuonna 1983, tosin ilman tämän horoskooppiasiakkailleen laatimia astrologisia diagrammeja.[18]
Nostradamuksen viimeisiltä vuosilta tunnettua elämäkertatietoa runsaasti päivittäneestä kirjeenvaihdosta käy mm. ilmi hänen kärsineen vanhuuden päivinään kihdistä ja nivelreumasta siinä määrin, ettei hän ajoittain kyennyt enää työskennellä kirjoittamalla. Reilua puolta vuotta ennen Nostradamuksen kuolemaa 13.12.1565 päivätyssä kirjeessä Johannes (Hans) Lobbetille hän kertoo eräälle toiselle asiakkaalle laadittavan syntymäkartan viivästymisen syyksi äkillisesti alkaneet kihtikohtaukset, joiden aiheuttama ankara särky oli ensin käsistä oikean jalan polveen ja lopulta koko raajaan levittyä pitänyt häntä valveilla lähes kolmen viikon ajan. Kirjettä laadittuaan hän kertoo kivun kutakuinkin hellittäneen ja alkaneensa ”jälleen hengittää”.[19]
 
 
Kuninkaan henkilääkäri ja hovin neuvonantaja Nostradamus 1564

Henrik II:n kuoltua kesällä 1559 ja tämän kruunun 15-vuotiaana perineen Frans II:n (1559-1560) heti seuraavan vuoden joulukuussa Ranskan valtaistuimelle oli noussut Fransin 10-vuotias pikkuveli Kaarle IX (1561-1574), jonka vallan aikana Katariina de Medici otti maan hallituksen hoidon käsiinsä. Vuonna 1564 kuningataräiti lähetti hovin reilun kahden vuoden mittaiselle Ranskan kiertueelle tarkoituksena tutustuttaa alaikäinen Kaarle valtakuntaansa, jonka Provencen osuudella kuninkaalliset vierailivat myös Nostradamuksen kotikaupungissa Salon-de-Crau'ssa. Kooltaan toisinaan pieneen kaupunkiin verrattu sadoista hovilaisista koostunut saattue saapui hallitsijaperheen johdolla Salonin pohjoiselle Avignonin portille 17.10.1564, missä kaupunkilaiset toivottivat korkea-arvoiset vieraat tervetulleiksi suurella ilolla ja kunnianosoituksilla. Historiallisena päivänä vastaanottoseremonioista huolehtineet Salonin virkamiehet pyysivät Nostradamusta pitämään Katariina de Medicille tervetuliaispuheen, johon hänen on sanottu esittäneen vastatoiveensa saada tervehtiä kuningatarta sivummalla rahvaasta väkijoukosta. Nostradamuksen lausuttua kuningattarelle alamaisen tervehdykset sekä erityiset kunnianosoitukset Kaarle IX:lle hän sai kunnian kulkea nuoren hallitsijan rinnalla väkijoukon läpi kaupungin portilta kuninkaallisten majapaikkaan Château l'Empérille.
Katariina de Medici ja Nostradamus tapasivat l'Empérissa (tiettävästi) ensin kahden kesken, jonka jälkeen kuningatar ja Kaarle IX vierailivat myös Nostradamuksen kodissa Place de la Poissonnerie’lla, missä hänen on kerrottu viihdyttäneen nuorta hallitsijaa sillä välin, kun Katariina de Medici tervehti perheen pieniä lapsia. Oliko Empérissa järjestetyn tapaamisen teemana astrologia vaiko Ranskan tulevaisuus on jäänyt ulkopuolisille salaisuudeksi, joskin yhtenä hyvinkin keskeisenä puheenaiheena saattoi olla Nostradamuksen tasan kolmea vuotta aikaisemmin hovin tilauksesta laatima Kaarle IX:n syntymäkartta. 
Jo toinen merkittävä tapaaminen Ranskan kuninkaallisten kesken merkitsi 61-vuotiaalle Nostradamukselle ei vähempää kuin tämän nimittämistä Kaarle IX:n henkilääkäriksi ja hovin neuvonantajaksi Conseiller et Medecin ordinaire du Roy, jolle hän luonnollisesti omisti seuraavalle vuodelle 1565 laaditun vuosikalenterinsa ”Almanach Pour l'An M.D.LXV" 14. huhtikuuta 1564 päivätyllä omistuskirjeellä sisältämällä 13 nelirivistä presage-säkeistöä. Benoist Odo'n kustantaman ”Almanach Pour l'An M.D.LXV:n" autenttinen alkuperäispainos on säilynyt meidän päiviimme asti Biblioteca Comunale Augustan kirjaston kokoelmassa Perugiassa (B. c. Augusta fondo I.O. 240 000226217 1.v Perugia). 
 
 
 
 
 
Almanakka vuodelle 1565.
"Laatinut Mestari Michel Nostradamus, Kuninkaan
henkilääkäri ja Astrofiili Salon de Craux:ta Provencesta."
 
 
 
  
Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan prinssi Rudolfin horoskooppi 1565
 
Kesällä 1565 Lyonissa vaikuttanut augsburgilainen Hans (Johannes) Lobbet(ius) oli toistuvasti yhteydessä Nostradamukseen kirjeenvaihdon välityksellä, jonka tehtävänä oli toimia neuvottelijana saksalaiselle aateliselle Daniel Rechlingerille koskemalla Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan prinssi Rudolfille (1552-1612) laadittavaa horoskooppia. Tukholman Kuninkaallisen kirjaston kokoelmaan luetteloitu Nostradamuksen laatiman horoskoopin saksankielinen käännös oli pitkään ainoa syntymäkartasta tunnettu aikalaisdokumentti, kunnes ranskalaistutkija Robert Benazran onnistui paikantaa Herzog Augustin kirjastossa Wolfenbüttelissa säilytettävän latinankielisen käännöksen lisäksi prinssi Rudolfin horoskoopin autenttisen ranskankielisen alkuperäiskäsikirjoituksen “La nativite avecques la parfaicte invention du degre de lhoroscope et ses amples significations fidelement explicquees, du treshault, tressublime et trespuissant prince Rodolphus, filz du tres victorieuix et tres invincible Maximilianus roy des Rommains dung XVIII de juillet a 6 heures 43 minutes apres midi lan 1552 Viennae austriae altit. poli 48. Per Michaelem Nostradamum calculata et explicata. M.D.LXIIII.".
Benazran arvion mukaan on mahdollista horoskoopin saksankielisen käännöksen saattaneen kulkeutua Ruotsiin sotasaaliiden mukana 1630-luvun tietämillä Prahasta. 
 
 
 
 
 
       
 
vasemmalla: Nostradamuksen omistuskirjoitus keisari Maximilian II:lle 7.8.1565 (Augsburg käsikirjoitukset (Cod. I 4 4(o) 1, folio 107v).
oikealla: omistuskirjoitus keisari Maximilian II:lle 7.8.1565 sekä 'Aforismeja' (Wolfenbüttel käsikirjoitukset (Cod. Guelf. 208 xtrav), 128r).
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Kahta vuotta myöhemmin kesällä 1566 Nostradamus vietti elämänsä viimeiset viikot ankarasta kihdistä sekä pahenevasta nivelreumasta ja edeemasta (vesipöhöstä) pitkään kärsineenä sairasvuoteessa. Tietäen maanpäällisen vaelluksensa olevan pian täyttymässä lääkäri Nostradamus saneli testamenttinsa 17.6.1566 kotonaan paikallisen notaarin Joseph Rochén sekä 10 todistajan läsnäollessa, joihin lukeutuivat mm. Salonin varainhoitajana toiminut Je(h)an Allegret, Balthezar d'Amirane, paikallisen fransiskaaniluostarin Isä Vidal ja Nostradamuksen pitkäaikainen ystävä Pallamédes (Palaméde) Marc. Testamentti luetteloi Nostradamuksen omaisuudeksi pelkästään kultakupeissa, pikareissa ja rahassa huomattavat 3,444 ecua, jotka hän jakoi perheensä ja lähiomaisten lisäksi mm. Salonin kirkolle ja fransiskaanijärjestölle. Nykyrahassa mitaten tämän henkilökohtaisen omaisuuden arvo nousee karkeasti arvioituna yli 600 000 euroon.
Nostradamuksen viimeiseksi julkaisuksi jäi Benoist Odo'n kustantama vuodelle 1567 laadittu ”Almanach Pour l’An M.D.LXVII. Compofé par feu Maiftre Michel de Noftradame Docteur en medecine, Confeiller & medicin ordinaire du Roy.”, jonka ensimmäinen osa on omistettu Monseigneur Réne de Biraguelle 15. kesäkuuta 1566 eli vain 17 päivää ennen Nostradamuksen kuolemaa.
Kesäkuun viimeisinä päivinä yhä pahenneen niveltulehduksen ja turvotuksen seurauksena Nostradamuksen terveydentilan on sanottu heikentyneen nopeasti ja kahta päivää ennen kuolemaansa 30.6.1566 hän saneli vielä testamenttinsa jälkisäädöslahjoituksen Joseph Rochén avustuksella koskemalla erityisesti 15-vuotiaan esikoistytär Madeleinen ja tätä kahta vuotta nuoremman César Nostradamen perintöosuutta. Notaari Rochén lisäksi kodisillia olivat todistamassa paikan päällä mm. Nostradamuksen lääkäri-kollega Antoine Paris ja kirurgi Gervais Berard. Ranskan departementin Bouches-du-Rhônen arkistoissa Marseilles'ssa säilytettävissä testamentin alkuperäiskäsikirjoituksessa ja laillistamisdokumenteissa on merkillepantavaa, ettei Jean-Aimé de Chavignyta, joka omien sanojensa mukaan solmi erittäin syvän ystävyyden Nostradamukseen toimimalla tämän yksityissihteerinä ja oppilaana mestarin kuolemaan asti, mainita sen enempää perijänä kuin paikan päällä läsnäolleena todistajana. Myöskään Nostradamuksen pojan Césarin tai veljen Jéhan de Nostredamen kirjallisuudesta ei löydy mainintaa tai viittausta Chavignyhyn.
 
 
 
 
 
 
Nostradamuksen haparoiva allekirjoitus viimeisessä testamentissa.
 
 
 
 
 
1. heinäkuuta isä Vidal kutsuttiin Nostradamuksen kotiin antamaan tälle synninpäästön ja seuraavan päivän aamuna 2.7.1566 hänet löydettiin kuolleena makuuhuoneen lattialta vuoteen ja penkin väliin tuupertuneena. Nostradamukselta säilyneiden merkintöjen valossa on mahdollista hänen saattaneen sairastaa kihdin ja nivelreuman lisäksi vakavampaa sydän- ja verisuonisairautta, jonka kuolinsyyksi on myöhemmin arvioitu hengitys- ja sydänvaivoihin menehtyminen. Pseudonymillä Nostradamus itsensä historiaan kirjoittanut Michel de Nostredame eli viitisen kuukautta vaille 63-vuotiaaksi ja haudattiin testamentissa esitttämänsä toiveen mukaisesti paikallisen Cordeliers'n luostarikappelin seinään Pyhän Martan patsaan läheisyydessä.
 
 
 
 

[1]
 
  Neitsyt Marian alttaripatsas Saint-Laurentin kirkon      
    kappelissa Nostradamuksen haudan läheisyydessä.        
 
 
 

Jean-Aimé de Chavignylta lähtöisin olevan tiedon mukaan Nostradamus oli kirjoittanut ennen kuolemaansa taivaankappaleiden liikkeitä vuodelle 1566 taulukoivaan efemeridiinsä "Hic prope mort est - Tässä (kohtaa) kuolema on lähellä”, jonka lisäksi hän muistaa Nostradamuksen myöskin kertoneen hänelle 1. heinäkuuta 1566, ettei näkisi tätä elossa seuraavan aamun sarastaessa. Ylen TV-kanavilla syksyllä 2010 esitettyyn vuosisatojemme mahtihahmojen elämäkertakuvauksia luotaavaan ”Ensyklopedia”-sarjaan viitaten Nostadamus oli yliviivannut kuolinpäivänsä etukäteen kalenteristaan.
Nostradamuksen kuoleman jälkeisinä vuosina Salon-de-Crau'ssa alkoi levitä huhuja, joiden mukaan hän olisi vienyt mukanaan hautaansa ellei salaisia, vähintäänkin tärkeitä asiapapereita. Reilut 130 vuotta myöhemmin uudelleen henkiinherätetyn legendan aikaansaaman huhumyllyn seurauksena Salonin virkamiehille alkoi sadella toistuvia pyyntöjä ja ukaaseja, joiden painostuksesta kaupunginisät antoivat vuonna 1700 suostumuksen avata Nostradamuksen viimeinen leposija Cordeliers’n luostarikappelin seinässä. Minkäänlaisia asiapapereita saati kirjallisia salaisuuksia haudasta ei löytynyt, sen sijaan vuonna 1566 kuolleen Nostradamuksen luurangon kaulan ympärillä nähtiin riippumassa medaljonki, johon oli kaiverrettu haudan avaamisen tarkasti ennakoinut vuosiluku ”1700”. Tarina on vähintäänkin medaljonkiin liittyen asiaankuuluvaa mysteeriviihteellistä urbaanilegendaa.
Hautaan liitettyjen myyttien ja legendojen ulkoa reilut 220 vuotta Nostradamuksen kuoleman jälkeen Ranskan vallankumouksen aikana Cordeliers’n luostarikappeli joutui tiettävästi marseilleslaisten kaartilaisten rajujen iskujen kohteeksi, jolloin Nostradamuksen hautapaasi todella rikottiin ja maalliset jäännökset viskottiin kylmäverisesti kappelin ympäristöön. Maineikkaan ennustajan luista kuin talismaaneista vaihtokauppaa käyneet kansalaiset saatiin Salon-de-Crau'n pormestarin johdolla lopulta rauhoitetuksi ja osa luista kerättyä kokoon, jotka siirrettiin terrorilta säästyneeseen paikallisen Saint-Laurentin kirkon Neitsyt Marian kappeliin. Ranskan vallankumouksen aikana ”Vapauden Valtakauden” propagandistisina julistuksina hyödynnettyjen Propheties-säkeistöjen lisäksi haudan muistokirjoitus räätälöitiin ajan henkeä vastanneeseen muotoon. Vuonna 1813 vallankumouksen laannuttua Saint-Laurentin kirkon kappelissa sijaitsevaan Nostradamuksen hautapaateen palautettiin alkuperäistä vuoden 1566 muistolaattaa likimäärin vastaava latinankielinen teksti:
 
 
 
 
MICHEL NOSTRADAMUKSEN MAALLISET JÄÄNNÖKSET
SIIRRETTIIN TÄHÄN KAPPELIIN  VUODEN 1789 JÄLKEEN.
MUISTOLAATTA UUSITTIIN HEINÄKUUSSA VUONNA 1813.
 
D.         O.         M.
TÄSSÄ LEPÄÄVÄT MAINEIKKAAN MICHEL NOSTRADAMUKSEN LUUT,
JOKA KUOLEVAISISTA AINOANA ARVOITETTUNA MILTEI JUMALALLISELLA
KYNÄLLÄÄN TÄHTIEN VAIKUTUKSESTA MERKITSI MUISTIIN KOKO MAAILMAN
TULEVIA TAPAHTUMIA. HÄN ELI 62 VUOTTA, 6 KUUKAUTTA JA 17 PÄIVÄÄ JA
KUOLI SALONISSA VUONNA 1566. JÄLKIPOLVET ÄLKÖÖT HÄIRITKÖ HÄNEN
RAUHAANSA. (VAIMO) ANNA PONTIA GEMELLA SALONISTA TOIVOTTAA
JÄÄHYVÄISET SEKÄ AUTUUTTA.
 
 
      [2]
 
 
 
 
 
 
1590-luvulla kirjoittaneelta elämäkertakirjallisuuden pioneerilta Jean-Aimé de Chavignylta on säilynyt ainoa tunnettu yksityiskohtainen kuvaus Nostradamuksena historiaan jääneestä Michel de Nostredamesta ihmisenä:
 
”Hän oli pituudeltaan hieman keskimittaista lyhyempi ja vankkarakenteisena(kin) ryhdikäs ja ketterä. Hänellä oli avoin leveä otsa ja tasaisen suora nenä sekä miellyttävät harmaanväriset silmät, jotka leimahtivat hänen suuttuessaan. Hänen kasvonpiirteensä olivat vakavat ja hymyilevät, jotka vakavamielisenäkin välittivät suurta ihmisläheisyyttä. [Vielä] vanhalla iälläkin hänen poskensa olivat helakat ja partansa pitkä ja paksu. Kunnoltaan hän oli elinvoimainen sekä mieleltään terävä-älyinen ja tervejärkinen ymmärtämällä kaikkea, mitä vain halusi. Hänen arvostelukykynsä oli hienovaraista ja muistinsa huomattava. Hän oli luonteeltaan vaitelias ja paljon ajattelevana vähäpuheinen, ollen tosin erittäin hyvä puhuja oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Kaiken kaikkiaan ihmisenä hän oli valpas ja äkkipikainen, suuttumukseenkin taipuvainen sekä työskennellessään pitkäjänteinen. Hän tapasi nukkua vain 4-5 tunnin yöunet. Hän ylisti ja rakasti sananvapautta, jonka huumorintaju oli hauskan iloista ja toisinaan hyväntahtoisen piikittelevää… muistan hänen lahjoittaneen köyhille, joita kohtaan hän osoitti suurta avokätisyyttä ja hyväntahtoisuutta...”.[20]
 
Ranskan mahtimiehistä mm. kuningas Ludvig XIII:n (1610-1643) sekä Ludvig ”Aurinkokuningas” XIV:n (1643-1715), äitinsä Anna Itävaltalaisen ja Ranskan pääministerinä toimineen kardinaali Jules Mazarinin (1642-1661) tiedetään vierailleen Nostradamuksen haudalla entisajan ennustajan muistoa kunnioittaen. Salon-de-Provencessa sijaitseva Nostradamuksen oletettu asuintalo toimii nykyään tämän elämäntyölle omistettuna museona sekä kirjoituksiaan ymmärtäville matkailukohteena, jonne johtava kapea katu kantaa Ranskan kansallisprofeetan kunniaksi nimeä Rue Nostradamus.
Kautta aikain merkittävimpien ranskalaisrunoilijoiden joukkoon lukeutuva aikalainen Pierre de Ronsard (1524-1585) omisti oodikokoelmissaan useita säkeistöjä Nostradamukselle jo tämän eläessä, joista erästä tunnetuinta siteeraten "Kuin muinainen oraakkeli hän on monien vuosien ajan ennustanut suurimman osan kohtalostamme." (Comme un oracle antique, il a de mainte année, Predit la plus grand part de nostre destinée."). 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
”Elämässä olen kuolematon, tuonpuoleisessa sitäkin enemmän,
sillä kuolemani jälkeen nimeni tulee elämään kaikkialla maailmassa."
                                                    
                                                                   Nostradamus 1557
 
 
 
 
 
 
 
 
Biografian lyhennetty verkkoversio 
2.osa 1547-1566 © 2011-2012 nostradamus.fi 

tekstin lähde: © 1993-2011 Petri Hautamäki "Nostradamus -
Salattu maailmanhistoria", julkaisematon käsikirjoitus ja
"Nostradamus" (2012)
 
lähdeviitteet: 

Kaikki oikeudet tekstiin missä tahansa muodossa pidätetään.
 
viite:
http://nostradamus.fi/Nostradamus-El%C3%A4m%C3%A4nkerta-2--osa_1547-1566.php
 
 
takaisin
 
tekstisisältö ja käännökset © 1993-2013 Petri Hautamäki.
Kaikki oikeudet sivuston ja sisällön osittaiseenkin kopioimiseen
missä tahansa muodossa pidätetään. All rights reserved. 
© 2010-2013 nostradamus.fi