päivitetty 9.10.2012
 
n o s t r a d a m u s . f i
 
 
 
 
 
Tälle sivulle on listattu kotimaista ja suomennettua Nostradamus-kirjallisuutta sekä muita aiheeseen liittyviä julkaisuja. Luettelon tarkoituksena on esittää mahdollisimman kattava läpileikkaus suomalaisen Nostradamus-repertuaarin historiaan sekä toimia suuntaa antavana yleisoppaana, missä määrin kohta 90-vuotta täyttävän kotimaisen tutkimuksen historian aikana ilmestyneitä julkaisuja on edelleen saatavilla ja minkälaisissa yhteyksissä Nostradamusta on kulloinkin käsitelty julkaisujen sisältöön varsinaisesti kantaa ottamatta. Oheen on liitetty lyhyt kommentaari, mikäli se Nostradamuksesta tunnetun historiallisen lähdeaineiston valossa on katsottu aiheelliseksi. Tutkimus- ja kommentaarikirjallisuuden lisäksi päähuomio on audiovisuaalisissa julkaisuissa, joiden pääaiheena on Nostradamus tai tämän kirjallinen tuotanto. Edellisen ulkoa sivustolle on koottu erillinen osio Nostradamus populaarikulttuurissa, jonka tarkoituksena on yksinkertaisesti havainnollistaa Nostradamuksen rajattoman kauaskantoista merkityksellisyyttä suuren yleisön ajanvieteilmiönä sekä tämän nimen valjastamista kaupallisen viihdeteollisuuden käyttöön ja sen ilmeisiä vastavaikutuksia tämän historiallisessa bio- ja bibliografiassa, jota silmälläpitäen luettelo toimii myös yleispätevänä referenssinä tutkimuksellisen tuotannon ja puhtaan viihteen erottamiseksi.
 
Viimeisen 40 vuoden aikana Nostradamuksen voidaan sanoa olleen esillä suomalaisessa painetussa ja sähköisessä mediassa keskimäärin useammin kuin esim. Ruotsissa tai Norjassa ja kommentaarikirjallisuudenkin määrässä mitaten Suomi edustaa hyvää pohjoismaista keskitasoa. Varhaisista skandinaavisista kommentaattoreista lähinnä 1920-luvulla kirjoittaneet tanskalaiset Johannes Hohlenberg ja C.S. Billenstein ovat jääneet yleiseurooppalaisen Nostradamus-repertuaarin historiaan, kun muutamaa pseudonymin turvin ilmestynyttä ennustusten tulkintaa lukuunottamatta Georg Ljungström, Gustaf Gustafsson ja Åke Ohlmarks lienevät Suomessakin tunnetuimmat Nostradamuksen ennustuksia 1900-luvulla tulkinneet ruotsalaiskommentaattorit. Nostradamuksen ennustuksia tiettävästi ensimmäisenä Suomessa käsitellyt kommentaattori oli teosofi Pekka Ervast, jonka 1920-luvulla pidetyt esitelmä- ja luentosarjat ilmestyivät kirjana vuonna 1961 otsikolla "Nostradamus ja Gagliostro - Ranskalaista okkultismia". Ruotsalaisen Georg Ljungströmin vuonna 1923 suomennetun ennustusten kommentaarin ohella Ervastia voidaan pitää suomalaisen Nostradamus-tulkinnan pioneerina, vaikka suuri osa esitelmäsarjojensa materiaalista onkin tuotettu paikoin sanasta sanaan muista varhaisista pohjoismaisista aikalaislähteistä, kuten em. Billensteinilta, joka puolestaan käytti lähteenä 1800-luvun edeltäjiään jne. Ennustusten tulkintojen ulkoa Nostradamusta on sivuttu suomalaisessa kirjallisuudessa tiettävästi jo 1800-luvun loppupuolella ja esim. useita uusintapainoksia Suomessa saaneen ruotsalaisen Carl Grimbergin massiivisen historiateoksen "Kansojen Historiassa" 1500-luvun Ranskan kuningashuonetta käsittelevässä luvussa Nostradamus mainitaan pariinkin otteeseen Ranskan hovilaisilta ja virkamiehiltä säilyneistä merkinnöistä poimituissa katkelmissa, joskin valtaosa myöskin Grimbergin siteerauksista ovat peräisin vasta 1700- ja 1800-lukulaisista kirjallisista lähteistä. 
Kotimaisen Nostradamus-tutkimuksen synty ajoittuu 1920-luvulle skandinaavisen kirjallisuuden nosteeseen sekä toinen tuleminen 2. maailmansodan aikaan vuosille 1942-1944, jolloin Suomessa ilmestyi kaksikin pseudonymeillä Sagittarius ja Taimi Tervas laadittua ennustusten kommentaaria "Nostradamus ja Maailmantapahtumat" ja "Nostradamuksen Ennustukset Nykyisestä Suursodasta". Pekka Ervastin vuosina 1923 ja 1927 arkistoitujen luentosarjojen ohella pseudonymillä Sagittarius kirjoittaneen vuorineuvos Matti J. Viljasen ennustusten tulkinta on tiettävästi ensimmäinen puhtaasti kotimainen Nostradamuksen ennustuksia maailmantapahtumiin sovittava kirja. Toisen maailmansodan aikana Nostradamuksen nimi oli toistuvasti myös eurooppalaisten vallanpitäjien huulilla, jolloin natsi-Saksan ja Britannian sotakoneistojen tiedetään käyttäneen huomattavat summat rahaa manipuloituihin ennustussäkeistöihin pohjautuneisiin propaganda-kampanjoihinsa osana toisiaan vastaan käytyjä informaatio-sotia, ja ainakin maalais- ja kaupunkilaistarinoiden tasolla myös jatkosodan rasittamien suomalaisten keskuudessa Nostradamuksen ennustusrunoissa kuvatun sotaisan ’suuren Punaisen’ on kerrottu paikannetun itäisen naapurimme maaperältä. Seuraava kotimaisin voimin laadittu ennustusten tulkinta näki päivänvalon vuonna 1976 niinikään pseudonymillä Jean Jovaliste kirjoittaneen Juho Hämäläisen toimesta, jonka alkuaan englanniksi julkaistun "Nostradamus - Amazingly Topical" modifioitu suomennos ilmestyi vuonna 1981 nimellä "Nostradamus - Aikamme Profeetta". 1980-luvulla kotimainen kirjallisuus vietti hiljaiseloa aina 1990-luvun jälkimmäiselle puoliskolle asti, jonka aikana eri aikakausi- ja sanomalehdet (Apu, Helsingin Sanomat, YV, Tieteen Kuvalehti, Skeptikko, Ultra jne.) julkaisivat aika ajoin Nostradamusta käsitteleviä lukujuttuja ja artikkeleita. 1990-luvulla aiheesta ilmestyikin pääosin käännöskirjallisuutta, kunnes vuonna 1997 kotimainen käännöstyöryhmä Cont Rideau julkaisi kautta aikain ensimmäisen Les Prophetiesin kryptisten ennustusten suomennoksen "Nostradamus - Profetioita vuosille 1555-3797, Centuriot I-X". Kotimaisesta Nostradamus-repertuaarista voidaan nostaa yhtenä keskeisenä piirteenä esille niistä lähes jokaisen esittävän ennustusten suomennokset ilman muinaisranskankielistä alkutekstiä. Kautta aikain ensimmäisen vakavan ja vieläpä puhtaasti kotimaisen Nostradamus-tutkimuksen voidaan sanoa ilmestyneen vasta vuonna 2002 Seppo Aallon ja Veijo Minkkisen toimitustyöryhmä AATMAn kirjassa "Nostradamuksen ennustukset kommentaareineen", joka ennustusten popularisoituneita tulkintoja esittelevää kommentaariosiota sekä paikoin lähdekritiikittömästi koottuna ontuvaa Nostradamuksen biografiaa lukuunottamatta on sekä pohjoismaisessa että yleiseurooppalaisessa mittakaavassa yksi Prophetiesin muinaisranskankielen alkutekstille kaikkein uskollisimpana pysynyt ja siksi erittäin ansioitunut Nostradamuksen ennustusten käännöstyö. Kirja tarjoaa Prophetiesin molemmat esipuhe- ja omistuskirjeet ensimmäistä kertaa suomennettuna (työryhmä Cont Rideau sisällytti käännökseensä ainoastaan Nostradamuksen omistuskirjeen pojalleen Césarille) sekä varsinaisen ennustustyön ulkoa tämän vuosille 1555-1566 laadituissa almanakoissa ilmestyneet 141 presage-säkeistöä.
Syyskuussa 2011 ilmestynyttä brittiläiskirjailija Mario Readingin ennustusten kommentaarin suomennosta lukuunottamatta tähän päivään tultaessa yhtään uutta kotimaista Nostradamus-tutkimusta ei ole ilmestynyt ja viimeisen 10 vuoden aikana Nostradamus onkin ollut satunnaisesti esillä mediassa lähinnä erilaisten poliittisten ja aseellisten konfliktien sekä luonnonkatastrofien yhteydessä, josta ilman epäilystä ylipopularisoitunut nykykuva Nostradamuksesta "tuomion profeettana" on syöpynyt suuren yleisön mieliin nousemalla aika ajoin median maskin takaa esiin modernien tulevaisuudenodotusten ja -pelkojen, kuten mm. vuodelle 2012 tämän nimissä julistetun "maailmanlopun” vaikutelmissa. Kotimaisessa sähköisessä mediassa Nostradamus.fi on saanut ainutkertaisen kunnian toimia kautta aikain ensimmäisenä Nostradamukseen täysipainoisesti keskittyvänä primääri-lähteisiin perustuvana internet-sivustona.
 
Varhaisin Suomessa säilynyt kirjallinen julkaisu on Kansalliskirjastomme kokoelmaan luetteloitu Nostradamuksen ennustusten kokoelman Les Prophetiesin vuoden 1665 Lyon-laitos. Kansalliskirjastosta ystävällisesti annetuntiedon mukaan teoksen omistaneista ei ole säilynyt tarkempaa tietoa taikka milloin ja mistä teos on Suomeen rantautunut. Kirjan lehdille ei ole säilötty ex-libristä tai muita omistajista tunnistettavasti kertovia puumerkkejä. Onkin vaikeaa ellei mahdotonta arvioida, missä määrin Nostradamus ensinnä tunnettiin 1600- ja 1700-luvulla Suomessa tai mikä viranomaisten suhtautuminen Prophetiesin okkulttisiin ennustuksiin saattoi olla tarkasteltaessa sitä 1650-luvulta eteenpäin maassamme toimeenpannuissa kerettiläisyys- ja noitaprosesseissa takavarikoidun okkulttisen kirjallisuuden viitekehyksessä. Aihetta käsittelevistä akateemisista kotimaisista historiatutkimuksista ei toistaiseksi ole löytynyt mainintaa Nostradamuksesta tai Propheties'ta.
 
Siinä missä ensi kerran vuonna 1555 ilmestynyt Les Propheties de M. Michel Nostradamus on reilun 450 vuoden kuluessa lunastanut paikkansa länsimaisessa mittakaavassa mahdollisesti eniten eri kielille käännettynä profeetallisena kirjallisuutena heti Raamatun jälkeen, Nostradamuksen nimessä on yhä havaittu oheistuotteistamisen potentiaalia yli kielirajojen ja ajatuskantojen. Nostradamus on ollut mediassa kaikkina aikoina esillä kaikissa kuviteltavissa asiayhteyksissä matkakertomusten ja päiväkirjojen sivuilta kuvataiteeseen ja runouteen, sanomalehdistä ja tiede-, tekniikka-, talous-, viihde-, sisustus-, urheilu- sekä muista aikakausilehdistä television vakavamieleisiin tiededokumentaareihin ja viihteellisiin ajankohtais- ja keskusteluohjelmiin, jonka mediapersoona on muovautunut ennustusten alkutekstin lailla aikakausien muuttuvan maailmankuvan vaikutelmissa uskonnollisten, paranormaalien, skeptisten, poliittisten, filosofisten ja akateemisten foorumien subjektista ja taiteiden muusasta digi-aikakauden seikkailu- ja tietokonepelien protagonistiksi.
 

Luettelo Nostradamuksesta Suomessa 1923-2012 ei ole miltään osin täydellinen, jota tullaan parhaan mukaan täydentämään. Puuttuvia julkaisuja sekä tiedoilta puutteellisia (punaisella tekstillä merkittyjä) nimikkeitä koskevaa lisätietoa, korjauksia ja tarkennuksia otetaan mielihyvin vastaan sähköpostin välityksellä.

 
 
 
 NOSTRADAMUS SUOMESSA 1923-2012
 
 
 
 
 
 
 
 
 

 
 
© 2011 nostradamus.fi
viite:  http://nostradamus.fi/Nostradamus-Suomessa.php

 
 
 
kotiin
 
tekstisisältö ja käännökset © 1993-2013 Petri Hautamäki.
Kaikki oikeudet sivuston ja sisällön osittaiseenkin kopioimiseen
missä tahansa muodossa pidätetään. All rights reserved. 
© 2010-2013 nostradamus.fi